Pelastuisiko maailma neljän päivän työviikolla?

Uusiseelantilainen firma Perpetual Guardian lähti maaliskuussa 2018 uskaliaaseen kokeiluun: kahden kuukauden ajan firman työntekijät tekisivät vain nelipäiväistä työviikkoa, mutta saisivat palkkaa viiden edestä. Kokeilun tulokset olivat lupaavia: työntekijät voivat paremmin, tekivät työnsä tehokkaammin ja olivat motivoituneempia. Tuottavuus firmassa ei laskenut, päinvastoin. Kun aikaa ei ollut tuhlattavaksi, työnteosta tuli fiksumpaa. Maratonikokouksia lyhennettiin ja häiriötekijöitä vähennettiin.

P7071180.jpg

Tutkimukset ovat osoittaneet, että harva ihminen pystyy keskittymään ajatusta vaativiin työtehtäviin muutamaa tuntia enempää. Aivokapasiteetti on rajallinen, vaikka työpäivä venyisikin molemmista päistä. Teemme 40-tuntista työviikkoa ilman, että kukaan kysyy miksi.

Vaikka kuukauden pituus perustuu kuunkiertoon, seitsemänpäiväinen viikko on ihmisten keksintö, samoin kuin se, että viikosta olisi työskenneltävä viisi päivää. Itse asiassa 40-tuntinen, viisipäiväinen työviikko tuli Suomessa voimaan vasta 1960-luvulla. Sitä ennen työpäiviä oli kuusi.

Teknologisen kehityksen on ennustettu vähentävän tarvetta työvoimalle, mutta ainakin tietotyössä teknologia on näkynyt lähinnä siinä, että on oltava jatkuvasti tavoitettavissa. Ei ihme, että burnoutit ja väsyminen yleistyvät.

P7071210.jpg

Usein kuulee väitettävän, että kaltaiseni alle kolmekymppiset antaisivat työlle vähemmän arvoa kuin esimerkiksi elämyksille ja matkustelulle. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa: alle kolmekymppiset ylirasittuvat yhä lisääntyvissä määrin. Tunnistan itsekin tarpeen todistaa joustoilla ja ylitöillä olevansa työpaikan arvoinen.

Kun väsyminen työelämässä yleistyy ja kuluttaminen tällä tasolla kuin nykyään ei ehkä tulevaisuudessa ole mahdollista, herää kysymys: entä jos tekisimmekin vähemmän töitä?

Kovan työn tekemisen eetos istuu vielä niin tiukassa, että töiden vähentäminen tuntuu lähes kapinalliselta, etenkin jos työaikaa lyhentää vain siksi, että huvittaa. Tuntuu vähän jännittävältä edes kirjoittaa tällaista.

P7071218.jpg

Vaihtaminen nelipäiväiseen työviikkoon ei toki ole taloudellisesti mahdollista kaikille. Työaikakeskusteluun osallistuvat usein lähinnä hyvin palkatut tietotyöläiset. Elintasomme on myös noussut sitä tahtia, että sen ylläpitämiseksi tarvitaankin vähintään 40-tuntista työviikkoa. Kaikkien työn vähentäminen herättää myös kysymyksen hyvinvointiyhteiskunnan kuluista: kuka maksaa palvelut, kun veropotti pienenee?

Silti on kiinnostavaa tarkastella työn tekemisen ja kuluttamisen tapoja ja pohtia, voisiko jotain tehdä toisin. Kun ilmastonmuutos huolettaa ja kuluttamista on tulevaisuudessa vähennettävä, pienemmät tulot ja lisääntyvä vapaa-aika vaikuttaa jopa järkevältä yhtälöltä. Enemmän aikaa opiskella, tehdä vapaaehtoistöitä, huolehtia läheisistä tai ihan vain lööbailla. Vähemmän rahaa matkustella ja shoppailla.

Kuulostaa aika mukavalta.

Olisitko sinä valmis tekemään lyhennettyä työviikkoa?

FACEBOOK / BLOGLOVIN / INSTAGRAM

Puheenaiheet Työ Uutiset ja yhteiskunta

Vegaanikeittiössä: Ihana hävikkipizza

Nyt on taas tammikuu ja siispä vegaanihaasteen aika! Tänä vuonna haasteen on ottanut vastaan jo melkein 10 000 ihmistä, mikä on älyttömän siistiä – vegaaniruokavalio kun on tärkeää niin eläinten oikeuksien kuin ympäristönkin kannalta. (Tiesittekö, että eläinperäisten tuotteiden välttäminen on paras tapa pienentää omaa hiilijalanjälkeä?) Eikä tietenkään pidä unohtaa sitä, että vegaanisafka on usein myös todella mässyä – niin kuin esimerkiksi tämä ihana hävikkipizza todistaa.

vegaaninen_pizza.jpeg

Pizzassa parasta on (tietysti maun lisäksi) se, että se on hieno tapa vähentää ruokahävikkiä: sen päälle on helppo nakata kaikki jääkaapista löytyvät rippeet, jotka muuten saattaisivat joutua biojäteastiaan.

Tässä pizzassa käytin mm. jouluaterialta jääneitä karamellisoituja punasipuleita, pientä määrää tummalla soijakastikkeella maustettua soijarouhetta, aurinkokuivattuja tomaatteja, pari vähän nahistunutta kirsikkatomaattia ja kaksi ananasrengasta. Ananaksen ostan isoissa purkeissa ja pakastan viipaleet niin, että voin tarvittaessa ottaa sulamaan yhden tai kaksi. Näin ylimääräistä ananasta ei koskaan päädy biojätteeseen, ja pakkausroskaakin tulee vähemmän kuin jos ostaisin useita pieniä purkkeja.

Jos siis teidänkin jääkaapistanne löytyy kaikenlaisia jämiä, ettekä tiedä mitä niillä tekisitte, tehkää hyvät ihmiset tätä ihanaa pizzaa!

 

Pizzapohja

25 g kuivahiivaa

2 dl vettä

1 tl suolaa

3 rkl öljyä

5 dl jauhoja (itse yhdistelen vehnäjauhoja ja sämpyläjauhoja)

 

Sekoita veteen hiiva, suola ja öljy. Lisää jauhot vähitellen sekoittaen ja vaivaa hetki. Kohota taikinaa 30 minuuttia, jos suinkaan ehdit (oma kärsivällisyyteni ei yleensä riitä tähän, vaan kaulitsen taikinan heti, jolloin pohjasta tulee aika rapea). Paista 20 minuuttia 225 asteessa.

 

Täytteet

Paras tomaattikastike pizzan pohjalle syntyy, kun yhdistetään tomaattipyreetä ja vähän vettä kastiketta notkistamaan, ja sitten sekoitetaan joukkoon valkosipulia, pippuria sekä joko tuoreita tai kuivattua yrttejä. Tai jos pakastimesta löytyy tomaattisen pastakastikkeen jämiä, suosittelen käyttämään niitä, jolloin maku on erityisen mehevä!

Varsinaiset täytteet suosittelen valitsemaan hävikinestoperiaatteella ja latomaan lätyn päälle kaikkea mitä suinkaan keksit: soijarouhetta, tofua tai seitania, sipulia, sieniä, kesäkurpitsaa, paprikaa, oliiveja…

 

Vegejuustopäällinen

Koska rakastan juustoa, se kuuluu olennaisesti jokaiseen pizzaani. Mehukkain juustopäällinen syntyy yhdistämällä perusvegejuustoon myös esimerkiksi savunmakuista vegejuustoa sekä vegeparmesaania. Yhden pizzan päälle käytän sellaiset 150–200 grammaa juustoa.

Ja huom! Monet vegejuustot eivät sula uunissa kunnolla, vaan lähinnä kuivuvat ja katoavat pizzasta melkein kokonaan. Kun raastat juuston ja yhdistät siihen pienessä kulhossa puoli pakettia kaurakermaa, juusto sulaa just oikeanlaiseksi kermaiseksi kerrokseksi pizzan päälle.

 

Osallistuuko joku teistä vegaanihaasteeseen? Mitkä ovat luottoreseptejänne?

 

FACEBOOK / BLOGLOVIN / INSTAGRAM

Hyvinvointi Ruoka ja juoma Terveys Uutiset ja yhteiskunta