Saako korjaus maksaa enemmän kuin uusi?
Tiistaina meillä oli jonkinasteinen juhlapäivä, kun kaksi viikkoa verhoiltavana ollut, täällä blogissakin näkynyt sohva tuli kotiin. Ensin ajattelin lykätä sohvan korjausta tiukimman eristyksen yli, vaikka alkuperäisistä tyynyistä irtosi epämääräistä pölyä ja päällikangas oli paikoin puhki kulunut. Mutta nyt ei kaduta!
Käsityönä tehtävä verhoilu on kallista hommaa. Itse työn lisäksi myös materiaalit ovat turkasen kalliita – pelkän laadukkaan verhoilukankaan metrihinta on usein yli sata euroa. Uudelleenverhoilun hinnalla saisi varmasti keskihintaisen uuden sohvan. Isovanhempien ostaman sohvan tunnearvoa ei kuitenkaan mitata rahassa.
Vanhan korjaaminen harvoin kannattaa sen takia, että se tulisi uutta halvemmaksi. Pesulassa pesettäminen, huonekalujen korjauttaminen tai suutaripalvelut maksavat usein paljonkin, etenkin jos kengät on saanut vitosella tai talvitakin muutamalla kympillä kirpputorilta. Hinnasta menevät verot, eläke- ja muut kulut, tilavuokra, materiaalit ja työvälineet – ja asiansa tuntevan ammattilaisen palkka.
Olen blogissa aikaisemminkin kirjoittanut, että kalleus on suhteellista. Jokaisella meistä on erilainen määrä rahaa sekä uuden ostamiseen että vanhan korjaamiseen, eikä kaikilla ole valinnanvaraa. Meikin saimme sohvan verhoilun vähän ennakkoon häälahjana (joten helppohan tässä on jeesustella!). Silti väitän, että moni meistä pitää korjaamista kalliina, koska olemme tottuneet saamaan uutta niin halvalla. Haluan nostaa hattua kaikille, jotka päättävät valita perinteisen käsityöammatin aikana, jolloin käsityöyrittäjyys ei varmasti ole helppoa.
Jos lompakko joustaa, kannattaa ajatella uuden ostamisen ja vanhan korjaamisen arvo uusiksi. On valinta arvostaa vanhan korjaamista uuden sijaan. Usein olemme tottuneet ajattelemaan, että uusi on aina parempi.
Sohvan verhoilun meille teki kahden naisen pyörittämä Verhoomo Palttina Helsingin Arabiassa, enkä voi kehua heitä tarpeeksi. Korona-aikana koko homma sujui alusta loppuun kotoa käsin ja sähköpostiin vastattiin heti.
Jos verhoiluhommat kiinnostavat, asia alkaa tarjouspyynnön lähettämisellä (kuvan kera) lähiverhoomoon. Hinta-arvion jälkeen seuraa kankaan valinta (meillä Kvadratin Hallingdal 65), minkä jälkeen huonekalut kuskataan paikan päälle mitattaviksi ja korjattaviksi. Sohva oli työn alla kaksi viikkoa, josta noin viikko kului kankaan tilaamiseen. Palttinalla oli myös maksullinen kuljetuspalvelu, joka teki koko hommasta todella helppoa.
Seuraavaksi viemmekin korjattavaksi ruokapöydän repsottavat tuolit. Tällä hetkellä huollettavana on myös mummin vanha takki – siitä toivottavasti blogin puolella lisää myöhemmin!
Mitä sinä olet viime aikoina korjauttanut?
*
Onnittelut hienon ja harvinaisen Hiort af Ornäsin Studio-sohvan entisöinnistä, sekä arvostus toki, että valitsitte suomalaisen käsityön teettämisen. Ko. sohvan kohdalla vielä tuo hintavertailu kunnostus vs. uusi on hankalampaa, koska uutta vastaavaa ei ole saatavilla. Ainoa asia mihin voi peilata on se, että vastaavia sohvia olemme myyneet entisöityinä hintaluokassa 6000-8000€
Oho, enpä osannut arvata! Isovanhemmilla ollut hyvä maku.
Kaunis kangas! Omat 50-lukulainen nojatuoli ja 60-luvun sohva kaipaavat myos uusia paallyksia. Sohva tosin on kokonaan verhoiltu (eivatka vain irrotettavat istuintyynyt) joten hinta vahan jannittaa jo valmiiksi. Ajattelin myos teetattaa istuintyynyt korotetulle erkkerille, kunhan paasee kaymaan taas ompelijalla. Huonekalut olemme lahes paasaantoisesti ostaneet vintagena, ja niita vaaliikin intohimoisemmin kun tietaa ettei voi vain ostaa uutta samanlaista tilalle.
Kaapissa roikkuvat myos parit farkut, puvunhousut ja jakku jotka kaipaavat kavennusta. Olen tullut sinuiksi sen kanssa etta omalle vartalomallille harvoin loytyy taysin istuvia vaatteita, ja jos kangas ja muu leikkaus miellyttaa, kaytan uudenkin vaatteen mielellani ompelijan muokkauksessa.
Uskon etta monilla homma tyssaa juurikin siihen, etteivat ompelijoiden hinnastot ole aina taysin lapinakyvia – mika toki on ymmarrettavaa kun jokainen tyo ainutlaatuinen ja esim. vuoritus nostaa tyoaikaa ja sita kautta kuluja. Siksi onkin hienoa etta muokkaus- ja korjaustoita tuodaan talla tavalla esille ja ihmisten tietoisuuteen. Mielellani luen enemmankin siita, mika on mahdollista ja paljon minkakinlaiset tyot suunnilleen maksavat (olkatoppausten poisto ja muut vintagevaatteiden muokkaustyot, esimerkiksi). Jokin infopaketti/haastattelu olisi kiva!
Kiitos muuten juttuideasta! 🙂 Olen käyttänyt korjausompelupalveluita paljonkin ja monella ompelimolla nykyään on verkkosivuilla ainakin suuntaa-antava hinta erilaisille korjaustöille (esim. vuorillisten vs. vuorittomien housujen kavennus), ja varmasti paikan päälle voi myös mennä kysymään. Itse maksoin juuri farkkujen kavennuksesta noin 30 euroa.
Ehkä jokin ompelijan haastattelu blogissa voisi olla paikallaan avaamaan hinnoittelua! 🙂