Katselin eilen Linnan juhlia ja vieraiden kauniita asuja. Sieltä hyppi silmiin tietenkin kaikki kauniit ”eturivin julkkikset”. Tuli puheeksi poikkikseni kanssa jotenkin samassa blogini ja siitä heräsi kysymys, että miksei bloggaajia ole kutsuttu Linnaan? Pari vuotta sitten taisi olla Huono äiti-blogin perustaja Sari Helin, mutta sen jälkeen ei ole tainnut olla blogi-ihmisiä Linnassa. Minua saa korjata, […]

Olen miettinyt viime aikoina onnellisuutta, onnen kalastelua ja sitä, mitä lopulta onni on.   Minullahan olisi periaatteessa monta hyvää syytä olla onnellinen ja oikeastaan olenkin niistä kaikista syistä onnellinen. Oikeastaan kun miettii tarkkaan, niin minulla ei ole periaatteessa mitään konkreettista syytä olla onneton tai masentunut. Miksi siis olen masentunut?    Nopeasti yhteenvedettynä: olen fyysisesti perusterve, […]

Kuuntelin yksi päivä erään toisen masentuneen fiiliksiä. Samaistuin moneen hänen tunteeseensa.    Yksi oli kuitenkin ylitse muiden. Nimittäin merkityksellisyys ja sen puute: merkityksettömyys. Tämä liittyy varmasti eksistentialistiseen kriisiini, jota käyn viikottain, mutta osittain merkityksenhakemisestani on tullut jonkinlainen riesa.          Olen paljon miettinyt asioiden merkitystä elämässäni viime aikoina. Uskon, että yksi asia, miksi […]

Olen tällä hetkellä opintojeni kautta työharjoittelussa paikassa, jossa kiire on kovin läsnä oikeastaan kokoajan.   Aamut alkavat kovin inhottavasti aina. Jo kahvihuoneessa olo on kovin painostava, sillä työjako on mennyt vituiksi jo ensimmäisen ihmisen kohdalla. Sitten se eräs tyyppi aloittaa ainaisen laulamisen siitä, kuinka joku on perseestä ja kahvi kitkerää. Toinen äksyilee väärässä paikassa olevalle […]

Ajattelin kirjoitella vähän menkoista, koska meikäläisellä on juuri nyt SE aika kuukaudesta.    Menkkavuoto on ollut yhtä helvettiä siitä lähtien, kun menkat alkoivat joskus 12-vuotiaana. Kaikenlaiset siteet ja tamponit on tullut kokeiltua, mutta jotenkin ne ovat tuntuneet jollain tavalla ällöttäviltä. Siteiden kanssa on ollut ikuinen valskaamisenpelko. Siis se, että milloin imukyky pettää, vaikka kuukautiseni eivät […]

Olen maailman paskin puhumaan. Tai siis olen ihan hyvä puhumaan, mutta en itsestäni.   ”Mä en tunne sua, vaikka ollaaan oltu tekemisissä lähes päivittäin ja sä tiedät musta kaiken”, tokaisi eräs ystäväni. Hän jatkoi, ettei tiedä minkälainen ihminen olen. Ilmeisestikin hän tarkoitti, että taidan pitää suojamuurejani melko korkealla. Mielestäni puhun paljonkin, mutta en vissiinkään sitten […]

Viinintai.  Se päivä, jolloin pitäisi ottaa vähän kuppia. Pikkulauantait ja -perjantait, lauantait ja perjantait, fuksiaiset, pääpäivät, sunnarit jne.. Tuntuu, että jokaiselle päivälle on oma nimike, joka antaisi syyn dokata. Tai no, aina löytyy syy dokata jos alkoholistilta kysytään.    Tunnen syyllisyyttä siitä, että en enää jaksa riekkua baareissa, enkä oikeastaan kuppiloissakaan. Olen käynyt opiskelijabileissä kahden […]

Olen vähän sellainen huolehtija. Sellainen, että otan usein muiden huolet omikseni. Olen miettinyt, johtuuko se siitä että koitan alitajuntaisesti sivuuttaa omia ongelmiani murehtimalla muiden ongelmia.    Toisinaan unohdan nauttia hetkestä, kun mietin kuinka jollain muulla ei välttämättä ole kivaa. Joskus huomaan, etten voi nauttia esimerkiksi hyvästä keikasta tai hyvästä ruuasta, kun mietin ettei läheiseni päässytkään […]

Lehdissä on uutisoitu yhteiskunnan polarisoitumisesta. Siis siitä, kuinka nuorten sosiaalinen asema jakautuu maantieteellisesti. Lauttasaaressa lähes 90% nuorista valitsee lukion, kun taas esimerkiksi Jakomäessä noin 40% valitsee lukion toisen asteen koulutukseksi. https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005887598.html     Nyt on kyse oikeasti siitä, että asenteet ovat maantieteellisiä koulutusta kohtaan. Luin hiljattain Etelä-Suomen sanomista, että vähäosaisuus ja syrjäytyminen on periytyvää, sillä vanhempien […]

Kun sairastuin, minulle oli ilmiselvä asia, että tarvitsen terapiaa. Selvää oli se, etteivät lukot aukea masennuslääkkeillä tai unilääkkeillä. Halusin tietää, että miksi ajauduin siihen tilaan, että olin tehnyt uhrannut itseni ja oman kehoni sellaiselle ryöpytykselle että lopputulos oli burnis.   Tommy Hellsten käsitteli masennusta hienosti Helsingin Sanomien jutussa ja Touko Aalto on rohkea, sillä uskalsi […]