Heihei 2018 ja tervetuloa 2019!
Ajatukset on jo kääntyneet kohti pian alkavaa vuotta. Vielä ehtii kuitenkin katsoa hieman taakse päin vuoteen 2018. Vuosi on ollut ihana ja vaiherikas. Totta puhuen välilä myös vähän raskaskin – siitä puolesta on pitänyt huolta mm. kevään hoitovirheestä seurannut vakava silmätulehdus (hetken jo pelkäsin menettäväni näköni) ja kuopuksen korvatulehdukset. Tämän vuoden aikana ehdin pohtia elämäntapojani zero wasten näkökulmasta ja sain järjestettyä jälleen aikaa omille harrastuksilleni. Lomailimme pääsiäisen Rukalla ja harjoittelin kuopuksen kanssa lumilautailua ja nautin hiihtoladuilla lumisen metsän kauneudesta. Kesällä muutimme ensin ”evakkoon” vanhempieni luo ja lopulta syksyllä uuteen kotiin, joka täytti kaikki toiveemme. Rakastuin yhä syvemmin Töölöön, ollessamme Turussa ja sitten vielä uudestaan muutettuamme tänne takaisin. Taidan todella olla sielultani Töölön mummo. Nyt huomaan toisinaan myös ajattelevani erityisellä lämmöllä Turkua, jossa kyllä töiden vuoksi säännöllisesti yhä vierailen. Eniten kaipaan Turusta työkavereita ja ystäviä, Aurajokea ja jokirantaa sekä tiettyjä kasvisravintoloita. Kävimme kesän aikana myös matkalla Pariisissa ja Versailles’n puutarhat ja Louvre tekivät minuun lähtemättömän vaikutuksen kuten myös ihanat pikkukuppilat. Ehdimme lomailla myös koko perheen voimin mökillä Punkaharjulla ja saimme nauttia ihanasta kesäsäästä. Syksyllä esikoinen aloitti yläasteen, jossa uudet luokkakaverit osoittautuivatkin suurilta osin vanhoiksi päiväkotikavereiksi, ja kuopus palasi vanhaan tuttuun päiväkotiin. Kaikki palaset tuntuivat loksahtelevan yksikerrallaan täydellisesti paikoilleen. Taas vuoden aikana on ehtinyt tapahtua niin paljon, että monet asiat tuntuvat jo kovin kaukausilta.
Juttelimme mieheni kanssa syksyn aikana siitä ehtiikö työn ohella näkemään mitään esityksiä, jotta voisi valistuneesti sanoa jotain tarjonnasta. Meillä on vähän eri tilanne siinä mielessä, että minun työhöni kuuluu myös esitysten katsomista siinä missä hän taas on itse lavalla. Huvikseni listasin kaikki vuoden aikana näkemäni teatterin ja oopperan; yhteensä 32 näytöstä ja 28 eri esitystä, joista 23 näytelmää tai musiikkinäytelmää, 4 oopperaa ja 1 (nyky)tanssiteos ja 13 eri teatteria (tässä festivaalit on laskettu kukin yhdeksi ”teatteriksi”) 5 eri kaupungissa. Osan näytelmistä näin työn vuoksi siis useampaan kertaan. Jätin listasta pois yleisötyöhön liittyvät esitykset (jotka eivät siis varsinaisesti kuulu minkään teatterin tai festivaalin ohjelmistoon) sekä seuraamani harjoitukset, vaikka niistä osa esityksenkaltaisia läpimenoja olisikin olleet. Kokonaisuudessaan ihan hyvin, mutta selvästi enemmänkin voisi käydä katsomassa, etenkin kun osa tästä on työtäni. Monet aktiiviset teatterikatsojat kuitenkin käyvät katsomassa paljon enemmän näytöksiä. Ensi vuonna minun täytyy selvästi kiinnittää enemmän huomiota myös tanssitaiteen ja sirkustaiteen edustukseen esityskattauksessa.
Alkavalta vuodelta toivon kaikkea hyvää ja kaunista ihan jokaiselle, myös itselleni ja läheisilleni. Olen kiitollinen rakkaudesta, jota saan kokea päivittäin ja siitä, että edessä odottaa myös kivoja työprojekteja ja lomiakin. Toivon itselleni erityisesti myös lepoa ja rauhaa – viimeiset 4-5 vuotta olen paahtanut aivan liian vähillä yöunilla. Toivonkin, että kuopus saisi viimeinkin kiinni rauhallisesta yöunesta ja me vanhemmatkinn saisimme siten nukkua keskeytymättömiä öitä. Toivon myös itselleni malttia antaa aikaa asioiden tapahtua oli kyse sitten lapsen pukeutumisesta tai jostakin vähemmän päivittäisestä asiasta. Olen malttamaton luonne ja minun olisi hyvä oppia kärsivällisyyttä usealla eri tavalla ja lempeyttä myös itseäni kohtaan. Siinä missä pystyn työssä pysymään rauhallisena ja keskittymään olennaiseen, kuohun yksityiselämässä toisinaan liikaakin – kunpa voisinkin tuoda osan työminästäni myös omaan arkiminääni. Siinä on jo tavoitetta kerrakseen!
Vuoden aikana blogissa on noussut muutamia teemoja, jotka selkeästi myös kiinnostavat teitä lukijoita eniten.
Ympäristö ja zero waste. Helmikuussa antauduin zero waste -haasteeseen, josta raportoin viikoittain myös blogin puolella. Aloin tarkastella elämäämme ja valintojamme 5 R:n kautta (refuse, reduce, reuse, recycle, rot). Haasteen aikana huomasin millaisia jätteitä meillä kerääntyy ja miten voimme vähentää tuottamaamme jätettä. Näin 10 kk haasteen jälkeen voin rehellisesti kertoa, että haaste muutti pysyvästi jätteen määrään liittyviä tapojamme ja tämän vuoden aikana silmämme on avautuneet yhä enemmän ympäristöä kunnioittavaan elämäntapaan, mitä avasin IPCC-raportin jälkeen kertoessani meidän perheen 40 valintaa kohti vastuullisempaa elintapaa. Muutokset ei tietenkään ole tapahtuneet vain tämän vuoden aikana, vaan varsisainen sysäys koti kestävämpää elämäntapaa tapahtui jo 7-10 vuotta sitten (ellei kasvissyöntiä lasketa – sen alkamisesta on jo 20 vuotta). Myös pyykkietikan ohje ja kokemukset palashamposta kiinnostivat monia.
Hyvinvointi ja mielenterveys. Kirjoitin vuoden aikana myös pari henkilökohtaisempaa juttua. Postaukset, joissa kerroin kokemukseni burn outiin ja masennukseen liittyen nousivat yllätyksekseni todella luetuiksi postauksiksi. Lukijat löysivät myös postaukset joissa pohdin avioliittoa itsekirjoitettujen valojen kautta ja onnellisen parisuhteen salaisuuksia. Näiden henkilökohtaisempien tekstien kohdalla julkaisukynnys on korkea ja monesti olen ollut lähellä poistaa koko tekstin heti sen julkistuani.
Raha. En kirjoittantu viime vuonna paljonkaan rahasta, mutta se selvästi kiinnostaa teitä. Tammikuussa pohdin vinkkejä säästämiseen ja talouden hallintaan, mistä tulikin koko vuoden luetuin postaus. Myös huhtikuun pohdinnat minimalismista ja rahasta kiinnosti teitä.
Hyvää uutta vuotta!
Lomailemme vielä loppiaiseen saakka, jonka jälkeen blogikin alkaa taas päivittyä tasaisemmin.
Kuvat: Pexels.