Kukoistavan kotiviidakon salaisuus 1/3

lankaköynnös_viherkasvi_muehlenbeckia complexa

Tervetuloa kotiviidakkoon! Kasvieni lukumäärä on vaihdellut paljon aina muuttojen ja asuntojen olosuhteiden mukaan, mutta minulla on aina ollut viherkasveja kodissani. Pisimpään mukanani on kulkenut rahapuu, jonka sain noin 5cm pituisena pistokkaana äidiltäni noin 16 vuotta sitten. On lienee sanomattakin selvää, että etenkin kaikkein vanhimpiin kasveihin on jo muodostunut vankka tunneside. Tällä hetkellä kotoani löytyy 60 huonekasvia ja muutama ruukussa asuva yrtti.

Vuosien varrella minulle on karttunut jonkin verran tietoa kasveista ja niiden hoidosta ja tässä postaussarjassa jaan vinkkini kukoistavan kotiviidakon perustamiseen ja hoitoon. Näillä yksinkertaisilla ohjeilla myös tuomiontarhurin peukalo voi alkaa vihertaa ja kärsivät kasvit herätä uuteen kukoistukseen. Aloitamme kasvien valitsemisesta.

Helppoja lemmikkejä

Ensimmäinen askel kukoistavaan kotiviidakkoon on päästää irti siitä ajatuksesta, että kasvit olisivat sisustuselementtejä. Koska kasvit on eläviä olentoja, olen itse ajatellut niiden olevan pikemminkin helppohoitoisia lemmikkejä. Toki kasvit myös piristävät sisustusta ja vaikuttavat vahvasti kodin tunnelmaan. Lisäksi monet kasvit parantavat ilmanlaatua ja jopa toimivat ilmaa puhdistavasti.

Ensimmäinen ja mielestäni tärkein asia kasveja valitessa on ottaa huomioon millainen kasvi sopii omaan elämään. Haluatko hoitaa kasviasi joka päivä vai haetko kenties hieman itsenäisempää kaveria? Kuinka paljon olet valmis sitoutumaan? Kasvimaailmasta löytyy sekä vaativia, että helppoja hoidettavia. Itse olen keskittynyt erityisesti helppohoitoisiin kasveihin. Talvikaudella, kun kasvit on lepotilassa koko kasvikatraani hoituu muutamaa poikkeusta lukuunottamatta kerran viikossa hoituvalla kastelulla ja satunnaisilla sumutteluilla (ne poikkeukset kastellaan vielä harvemmin, noin kerran kuukaudessa). Kasvukaudella hoitaminen on hieman aktiivisempaa. Perushoidon lisäksi kasvit kaipaavat vuosittain keväthuollon.

Kasvien valintaan saattaa vaikuttaa myös mahdolliset allergiat, pienet lapset ja lemmikkieläimet. Jotkin viherkasvit ovat allergisoivampia kuin toiset, enkä varmasti valehtele kovinkaan paljon, jos totean suurimman osan huonekasveista olevan enemmän tai vähemmän myrkyllisiä, jos niitä päätyy syömään. Meillä kasveista ei luovuttu edes vauva-aikata tai taaperon kanssa, mutta silloin kasvit sijoiteltiin visusti pois lapsen ulottuvilta (kuten lähes kaikki muukin kodin irtaimisto).

kumipuu_fiikus_ficus elastica

Valoisa, varjo vai puolivarjo?

Kasvit tarvitsevat menestyäkseen oikeanlaiset kasvuolosuhteet. Suosikkikasvisi saattaa voida huonosti vain väärän sijoittelun vuoksi. Kasveja valitessa kannattaakin kiinnittää huomiota siihen millaiset valo-olosuhteet kasvi tarvitsee kukoistaakseen. Yleisesti kasvien kasvupaikan valintaa määrittää kasvin valontarve. Kotona valoisuuteen vaikuttaa ikkunoiden koko, ilmansuunta ja esimerkiksi ikkunoiden ulkopuolella olevat puut, parvekkeet tai muut talot.

Eteläikkunoilla valon määrä on yleensä suurin, mutta vaivana voi olla auringon polttavuus ja kova paahde. Pohjoisikkunasta valoa saadaan vähiten. Kasviharrastuksen kannalta ideaalisin vaihtoehto tuntuisi olevan ikkunat itään tai länteen. Omasta kodistani löytyy kolme eteläikkunaa ja yksi pohjoisikkuna, eikä yhdenkään ikkunan edessä ole pahemmin varjostavia puita tai taloja. Jokaisesta ikkunallisesta huoneesta löytyy kasveja, jotka viihtyvät kasvupaikallaan. Ikkunan suunta ei onneksi määritä ihan kaikkea. Eteläikkunoilla voi paahdetta helpottaa esimerkiksi sälekaihtimilla tai sijoittamalla kasvit kauemmas ikkunasta. Lienee kuitenkin selvää, ettei mikään kasvi selviä hyvinvoivana Suomen talvesta kaukana ikkunasta huoneessa, jonka ikkunat suuntautuu pohjoiseen.

Eri huoneiisiin ja eri kasvupaikkoihin valitaan niihin sopivat kasvit. Siinä missä valoisan paikan kasvi näivettyy varjossa, palaa varjokasvi auringossa ilman suojaa. Aurinkoiseenkin huoneeseen voi sijoittaa puolivarjoa tai varjoa kaipaavan kasvin, jos sen laittaa kauemmas ikkunasta.  Talvella, kun valoa on vähemmän kannattaa kaikki kasvit siirtää mahdollisimman lähelle ikkunoita. Jos ikkunnalautaa ei ole tai tila ei riitä on kasvipöydistä ja -telineistä sekä amppeleista apua.

peikonlehti_kultaköynnös_monstera deliciosa_epipremnum aureum

Kuvien kasvit:

Ensimmäisessä kuvassa on lankaköynnös (Muehlenbeckia complexa). Lankaköynnöstä nähdään usein kesäkukkaistutuksissa, mutta se menestyy myös viherkasvina sisällä. Lankaköynnös viihtyy parhaiten valoisassa tai puolivarjossa, mutta selviytyy myös varjossa. Se nauttii säännöllisestä kastelusta. Pintamulta saa kuivahtaa kasteluiden välissä, mutta kokonaan kuivuessaan se helposti pudottaa lehtensä.

Toisessa kuvassa on kumiviikuna (ficus elastica), joka tunnetaan mm. myös nimillä kumipuu ja fiikus. Kumiviikuna sopeutu monenlaiseen kasvuympäristöön, mutta voi parhaiten runsaassa hajavalossa. Kumiviikuna kastellaan säännölisesti ja pintamulta saa kuivahtaa kastelujen välillä. Liian usein tai liian harvoin kasteltuna se alkaa pudottaa lehtiä. Kumiviikuna on arka vedolle.

Kolmannessa kuvassa on vasemmalla kultaköynnös (epipremnum aureum) ja oikealla peikonlehti (monstera deliciosa). Molemmat ovat hyvin perinteisiä köynnöstäviä viherkasveja. Peikonlehti on kuuluisa kauniista lehdistään, jotka suuriksi kasvaessaan loveutuvat pitsimäisiksi. Molemmat selviävät hyvin monenlaisissa kasvuolosuhteissa. Ne pitävät tasaisen kosteasta mullasta ja sumuttelusta. Pintamulta saa kuivua kastelujen välillä. Liian hämärässä kirjavalehtisen kultaköynnösvariaation lehdet muuttuvat kokonaan vihreiksi ja peikonlehden lehdet eivät loveudu.

Kommentit (4)
  1. Oon myös huonekasvilover ja olenkin aktiivisesti täyttänyt niillä kotiani jo vuosia. Miulla on kaikki muut ikkunat pohjoiseen paitsi keittiön ikkuna (joka myös antaa näkymän suoraan naapuriin, joten verhot ovat aina suht kiinni), mutta onneksi ikkunat ovat sen verran isot, että valoa pääsee senkin ilmansuunnan ikkunoista tarpeeksi sisään talvikautenakin. Ikkunat ovat siis joka huoneessa lähes koko seinän kokoisia. 😀

    Ja kyllä, kasvit ovat enemmän asuintovereita kuin vain kasveja, sillä niilläkin tuntuu olevan eri persoonallisuuksia. Nytkin kun lähdin taas pitkäksi ajaksi putkiremontin vuoksi evakkoon ja käyn vain kerran, pari viikossa kotona kastelemassa kukat, niin voin jo nyt ennalta arvata kuka on lehdet nuupallaan jo parin päivän jälkeen ja mitkä mahdollisesti kuolevat evakkoni aikana, vaikka huollon määrä pysyykin samana. Kasvikin voi olla drama queen!

    https://astuharhaan.wordpress.com/

    1. ”Kasvikin voi olla drama queen!”
      Nauroin ääneen 😀 <3

      Isot ikkunat suhteessa huoneen kokoon tekee kyllä tosi paljon valotilanteelle.

  2. Huh, ei voi kuin ihailla tuota sun huonekasvien määrää ja sitä että jaksat niitä kaikkia hoitaa rakkaudella! <3 Upeita kasveja kyllä nuo kaikki kuvien kasvit. 🙂 Ja kiitos kun oot mun oma IG-hortonomi!! <3

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *