Tag: positiivisuus

Kun heräät aamulla, haluatko herätä uuteen päivään, haluatko jäädä eiliseen. Mitä haluaisit ensimmäisenä tuntea, mitä ajatella. Iloa, entä synkkyyttä. Mitä ikinä, sinulla on käsissä oma valinta jonka sinä lopulta teet. Voit avata oven uudelle, mutta voit myös jäädä sinne jonnekin missä et kuitenkaan haluaisi olla. Ihan väistämättä ne kauan kadotetut tunteet ajatuksineen nousevat pintaan, mutta […]

Mitenköhän minusta tuli tällainen, on asia, jota pohdin säännöllisen epäsäännöllisesti. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö minulla olisi hyvä olla juuri tällainen, oma itseni ja tykätä itsestäni. Sillä kyllä minä tykkään, ainakin suurimman osan ajasta, mutta niin kuin kaikilla, on päiviä jolloin en. Pohdin tuota asiaa lähinnä positiivisessa mielessä ja etsin syitä, miksi olen tällainen ja […]

Jokainen (aikuinen) meistä tietää, mitä se aikuisuus tuo tullessaan. Tai on tuonut, omalla kohdallani silloin kymmenen vuotta sitten. On fakta (ja erittäin harmillista), että jossain kohtaa aikuiseksi kasvaessa katoaa luovuus (se tapa ajatella, kuinka mikä tahansa on mahdollista), maailman ihmettely (kuinka ihmeellisiä jotkut asiat ovat) ja se, kuinka huomenna on aina uusi päivä. Ei ajatella […]

I hope you don’t mind that I put down in words (Elton John – Your song). Kaunein lause, mikä minulle on koskaan sanottu, on: ”Don’t ever change. Always be you”. Eli älä koskaan muutu, ole aina oma itsesi. Se tapahtui muutamia vuosia sitten, yllättävässä paikassa ja silloin, kun en edes odottanut mitään tuollaista. Olin tosi […]

Oi ihana(n) kamala syksy. Tasan vuosi sitten taisin vielä rakastaa syksyä, tätä koleutta ja alati hiipivää kaamosta – tänä vuonna en niinkään. Olisin voinut jäädä kesään, niihin valoisiin kesäöihin, olisin oikeastaan halunnut jäädä. Positiivista – ja parasta – on, että kesä tulee aina takaisin. Joka vuosi, aina vuoden päästä uudestaan. Ja parasta on tieto myös […]

Tiedän ihmisiä, jotka ovat kateellisia minulle. Oikeastaan tunnen muutamia. He ovat niitä, joita olen pitänyt edes jollain tasolla (ainakin ennen) ystävinäni. En ainoastaan aavista että näin on, enkä ainoastaan tiedä heitä, vaan tunnen. Tai ainakin luulin tuntevani. Mutta kun ei minulle tarvitse olla kateellinen eikä elämääni millään tavoin kadehtia, haluaisin sanoa kaikille kovaan ääneen. En […]

Mun kesä päättyy (virallisesti) kolmen viikon päästä. Kesä(”loma”) alkoi toukokuun alussa ja päättyy syyskuun alkuun. Siinä välissä on ehtinyt tapahtua kaikkea – olen ehtinyt miettiä ja nähdä kaikenlaista. Olen ollut ja sitten taas ollut olematta. Tullut ja mennyt, ja mikä tärkeintä, pysähtynyt eli ollut tekemättä yhtään mitään (rehellisesti siis laiskotellut). Kesä on ollut kaunis, siitä […]

On siis kesä. Ja niin hyvä olo kaikesta, vaikka samalla oma elämä on jotenkin häilyvä. On paljon asioita, joita pitäisi yksin tehdä ja suunnitella, koska kukaan muu ei niihin puolestani kykene, eikä voikaan toteuttaa. Koska minun elämä on minun ja aikuisuuteen kuuluu se, että joskus pitää vaan pärjätä omillaan. Nykyään annan itseni edetä elämässä askel kerrallaan, ja […]

Jos minulta kysytään, jokaisen ihmisen tulisi osata pyytää ja antaa anteeksi. Myös itseltään. Haluan painottaa varsinkin tuota anteeksiantamisen tärkeyttä elämässä. Ihmisen on parempi elää omien ajatuksiensa kanssa, kun hän osaa antaa anteeksi, jopa niille maailman suurimmille vääryyksille. Ei ole väliä mitä on tapahtunut, kuka on tehnyt ja mitä, mutta anteeksi kannattaa antaa aina, etenkin jos […]

Olen ollut lapsena todella ujo. Oikeastaan vielä noin kaksikymppiseksi koen olleeni ujohko, kunnes jokin minussa muuttui ja ujosta tytöstä kasvoi rohkea, itsenäinen ja vahva. Ehkä se oli aikanaan kahden kuukauden työharjoittelujakso ulkomailla, mikä muutti ajatusmaailmani avartaen sitä. Ehkä sen kuului vaan mennä niin, ehkä ujotkin kasvavat aikanaan pois kuorestaan. Ujouttani piilouduin aina äidin selän taakse. Saatoin […]