Tag: kirjat

Luulisi että olisin tän viisisataa vuotta kestäneen marraskuun takia ahdistunut ja alavireinen, mutta jostain syystä en ole, ainakaan juuri nyt. Ehkä mä haistan ilmassa jo kevään ja tunnen siellä odottavan valon väreilyn. Oon ollut inspiroitunut ja innoissani monista asioista. Tässä niistä joitakin: Hellin itseäni hyvällä ruoalla Viikonloppuna tein niin hyvää ruokaa, että söin sitä hartaasti […]

Lapsena luin paljon kirjoja, jotka päättyivät onnellisesti ja huipentuivat jouluun. Kaikkien vaikeuksien ja harharetkien kautta päädyttiin suureen pöytään, jota koristivat kyljykset ja kakut ja valaisivat kynttilät. Pieni talo preerialla -kirjassa joulua ei voitu juhlia ankaran talven takia, mutta kun lumimyrskyt väistyivät, junat alkoivat kulkea ja kaupunkiin saatiin toimitettua elintarvikkeita ja lahjapaketteja, joulu saapui keskelle huhtikuuta. Vaikka […]

Tunnen hierojan peukaloiden siirtyvän hiukan sisäreisien puolelle, kun hän seuraavan kerran liu’uttaa käsiään ylöspäin… ylös, kunnes sormenpäät hipaisevat pakaroitani ja kämmenet palaavat alas polvitaipeille. Öljy tuntuu iholla lämpimältä. Yritän rentoutua ja tyhjentää mieleni, mutten voi olla keskittymättä peukaloihin, jotka liikkuvat sisäreisilläni kohti jalkoväliä. Yhä uudelleen ja uudelleen… Sita Salmisen esikoiskirja, eroottinen novellikokoelma Lupa (Kosmos 2019) […]

Loka-marraskuun pimeyden keskellä en sentään ole vain rypenyt kärsimyksessä, vaan oon myös lukenut kirjoja ja katsellut leffoja. Oon myös aikonut mennä museoon – en ole vielä toteuttanut tätä aietta, mutta yritän ryhtyä siihen ennen joulukuuta. Mustarastas / Inka Nousiainen Luulin ensin, että tää romaani perustuu Inka Nousiaisen omiin kokemuksiin, mutta tarina pohjautuukin Eeva Soivion elämään […]

Siitä kun viimeksi kerroin lukemistani kirjoista, on uskomattoman kauan. Voisi melkein luulla, etten minä, kuudennen vuoden kirjallisuudenopiskelija, lue muuta kuin viinipullojen etikettejä. Totuus on toinen, vaikka niitä lasipullojen kylkiäkin on tullut hiveltyä tässä syksyllä. Nyt suosittelen viime aikojen parhaita kirjoja oikein urakalla: Rakkaus niinku / Johannes Ekholm Rakkaus niinku -romaani sisältää chat-keskusteluja ja näytelmätekstin muotoon […]

Lyhyt vastaus: Totta kai olen. Pidempi vastaus: Välillä mulle sanotaan, että olen vahva tai rohkea. Siitä tulee hyvä mieli, mutta samalla sellaisten kehujen vastaanottaminen on vaikeaa, koska musta tuntuu joskus siltä, että olen todella heikko ja kauhea pelkuri. Oon jo jonkin aikaa halunnut kirjoittaa tästä aiheesta, mutta heikkoudesta puhuminen on tuntunut haastavalta. Ensinnäkin pohdin aika […]

Pari päivää sitten istuin iltaan asti puistokaljalla, mutta nyt ikkunasta näkyy vain harmaina läikkyviä lätäköitä. Väsyttää jo valmiiksi, kun ajattelen kaikkea sitä tenttiin lukemisen määrää joka pitäisi tällä viikolla suorittaa, ja oikean hartian kohdalla jomottaa, koska oon ollut taas liian paljon koneella ja liian vähän liikkumassa. Kaikesta huolimatta tuntuu ihan hyvältä ajatukselta siirtyä vähitellen syksyyn. […]

Palasin maanantaina Pietarista ja tein heti seuraavana päivänä tuttuja Helsinki-asioita: kävelin Kallion kirjastoon, lainasin pari hyvältä vaikuttavaa kirjaa, menin Ipiin juomaan kauralaten, kävin Ympyrätalon ässässä ostamassa pinaattia, vihreitä papuja ja pastaa ja kuljin Siltasaaren rantaa pitkin kotiin. Kahvilassa oli kokoustamassa olevia graafikko-opiskelijoita, söpö ja hiljainen vauva ja läppärillä töitä tekevä nainen, joka pyysi että katsoisin […]

Nyt kun olen lukenut Astrid Lindgrenin Saariston lapset, Ulla-Lena Lundbergin Jään ja Sally Salmisen Katrinan, olen vakuuttunut siitä, että pidän suomalais-ruotsalaiseen saaristoon sijoittuvista tarinoista niin paljon, että voisin elää ainakin vuoden lukemalla vain sellaisia kirjoja. (Jos niitä julkaistaisiin pilvin pimein.) Kaikissa näissä romaaneissa meren armoilla asuvien ihmisten elämä on poikkeuksellisen yhteisöllistä ja luonnon kiertokulkuun kiinnittyvää, […]

Lukujonossani on tällä hetkellä (tai siis aina) paljon kirjoja, mutta tämä teos kiilasi muiden edelle. Ajattelin vain vilkaista storytelista, millainen se on, mutta luinkin tämän nopeasti muutaman lounastauon aikana. Vanhapiika – tahattomasti yksinäisen tarina (Atena 2019) on ruotsalaisen Malin Lindrothin omakohtainen esseeteos, jota voisi sanoa jopa pamfletiksi, niin suora ja rehellinen se on. Lindroth kirjoittaa […]