Asioita joita en kertonut vuonna 2019

 

Ihana Saranda kertoi blogissaan mistä ei kertonut blogissaan tänä vuonna.
Ups, tajusin: en kerro itse läheskään niin avoimesti omista asioistani kuin vaikkapa pari vuotta sitten. En hyvistä enkä varsinkaan huonoista.

 

 

Esimerkiksi näistä asioista en kertonut blogissani ollenkaan: 

Kevättalvella luulin neljän päivän ajan sairastavani munasarjasyöpää

Sain diagnoosin endometrioosista ja se sai minut hyvin masentuneeksi ja katkeraksi. En ole vieläkään päässyt yli siitä että minulla on parantumaton sairaus.

Kulutin lääkäriin yli tuhat euroa kolmessa viikossa

Hankin sairasvakuutuksen

Itkin keväällä lähes joka päivä

 

 

Tein vähemmän töitä kuin koskaan ennen

Kämppikseni ja entinen paras ystäväni yritti häätää minut pois asunnosta jonka vuokrasimme yhdessä mutta jonka nimissä vuokrasopimus oli. Hankin lakimiehen ja ehdin jo melkein hankkia uuden asunnon, ennen kuin hän luovutti

Yksi parhaista Lissabonystävistäni joutui muuttamaan kaupungista pois siksi ettei hänellä ole enää varaa asua täällä

Asuin kaksi kuukautta saman katon alla ihmisen kanssa jota vihasin koko sydämestäni

 

 

Mietin sata kertaa sitä, miksen voisi rakastua erääseen miespuoliseen ystävääni joka on komea, kiva ja yksi hauskimmista tuntemistani ihmisistä

Ihastuin erääseen toiseen tyyppiin, joka kohteli minua jäätävän kylmästi

Portugalilainen ex-heilani oli paikallisessa Ensitreffit alttarilla-sarjassa. Tämä sai minut tuntemaan olevani osa portugalilaista yhteiskuntaa enemmän kuin mikään muu asia aiemmin

Opin selvittämään ovatko sähköiset maksukuitit väärennettyjä vai eivät. Opin paljon portugalilaisesta lainsäädännöstä

 

 

Opin myös elämään ilman juustoa (tai no tästä taisin kertoa ja siis miten kiinnostava aihe 😀 )

Tutustuin ihmiseen, josta tuli vuoden kuluessa yksi parhaimmista ystävistäni ja joka tulee varmasti olemaan elämässäni hyvin tärkeä henkilöhahmo myös tulevaisuudessa

 

 

Miksi en sitten kertonut näistä asioista?
Viimeisen vuoden aikana olen opetellut puhumaan enemmän ihmisille jotka ovat läsnä ihan livenä elämässäni. Siksi tarve avautua päiväkirjamaisesti blogiin on pienentynyt. Tosin moni näistä aiheista oli sellaisia, joista suunnittelin kyllä kirjoittavani, mutten vaan halunnut kertoa, syystä tai toisesta.

Ehkä ensi vuoden teema voisi olla: Kerro (lähes) kaikesta.
Vertaistuki on nimittäin edelleen tosi tärkeää.

Tai siis niin, mistä pitäisi kirjoittaa enemmän vuonna 2020?

puheenaiheet ajattelin-tanaan oma-elama
Kommentit (2)
  1. Joo, itseasiassa laki oli mun puolella koska vaikka sillä oli soppari, mä olin ollut vastuussa vuokran maksamisesta. Onneks pääsin eroon tyypistä mutten asunnosta 😀

  2. Jäi vaivaamaan, miten kävi kämpän ja kämppäkaverin kanssa – jäitkö vanhaan asuntoon ja entinen-paras-ystävä-kämppis muutti pois?

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *