Suosikkikirjailijani

Lähes kaiken mitä Laura on kirjoittanut,

minä olen lukenut. Enkä puhu nyt meidän Laurasta (vaikka olen tainnut lukea kaiken hänenkin kirjoittamansa)
vain kirjailija Laura Honkasalosta. 

Kun olin juuri muuttanut Helsinkiin ja asuin Töölössä, luin Tyttökerhon varmaan kolmeen kertaan. Siinä asuttiin Töölössä, oli hankalia ihmissuhteita ja pieniä koteja, joissa oli kissoja. 

Minulla oli myös kaikkia näitä. 

Sinun lapsesi eivät ole sinun ja Eropaperit puhuttelivat jotenkin kovasti myös, vaikkeivat ne käsitelleetkään niin tuttuja asioita. Eropaperit -kirjan vein siskolleni kerran sinne mennessäni. Menimme hei just naimisiin, kommentoi siskoni mies, mutta luulen että kumpikin lukivat kirjan. 

Viime viikolla luin Honkasalon uusimman kirjan, Perillä kello kuusi. Kirja alkaa 60-luvulta ja etenee 90-luvulle. Sen pääosassa ovat naiset ja kirjaa lukiessa tuntuu ihan hullulta se, miten erilaista naisten elämä oli vielä 60-luvulla. Honkasalo kirjoittaa kadehdittavan keveästi ja kuvailevasti. Jos pitäisi nimetä yksi kirjallinen esikuva, se olisi Laura. Jos kaksi: Laura ja Anna Gavalda. 

Luin kirjan viikossa; puistokahvilassa, kotisohvalla ja kirjakaupan kahvilassa. Toivoin vain että kirjassa olisi ollut 382:n sivun sijaan ainakin 832 sivua. Muistin miksi rakastan lukemista. Ja omaa äidinkieltäni. 

Ihan parasta ajanvietettä nimittäin. 

—-

Just finished my favorite author´s latest book.