Tag: Koti

  Vuosikausia normissa työelämässä haaveilein aina samasta asiasta:siis siitä että saisin tehdä töitä kotona. Pyjama päällä, sängyssä, ilman meikkiä ja joka-aamuista työpaikalle raahautumista. Tai pitää edes pyjamaetäpäiviä kerran pari viikossa.  Kuten monet muutkin unelmat, tämäkin unelma osoittautui toteutuessaan hieman toisenlaiseksi. On ihana tehdä töitä pyjamassa kotona silloin kun ulkona on kaatosade heti aamusta, ihan totta. […]

    Kun on asunut puoli vuotta niin pienessä asunnossa,ettei ole voinut oikein kutsua ketään kylään, on ihanaa sanoa ekan kerran TULKAA MEILLE.      Muutin uuteen kotiin vuodenvaihteessa ja sen kunniaksi eräänä tammikuisena lauantaina pyysin parit kivat tyypit brunssille kotiini.  Vaikka en muka ole enää yhtääään materialisti, olipa ihana kattaa Poola Katarynan tarjottimelle juustot ja leivät […]

    Vaikka olenkin kirjoitellut viime aikoina siitä, miten entinen materialistinen elämä tuntuu nyt vähän hassulta ja kaukaiselta, toki tykkään katsella kauniita koteja edelleenkin.  Vaikka oma asuntokarmani on pitkään ollut toooodella hukassa eikä oma kotini kestä juuri nyt julkista esittelyä, aina voi haaveilla. Juuri nyt ne haaveet näyttää vähän vihertäviltä, täynnä pikkusälää olevilta ja siihen […]

Millaista on asua kissan kanssa kahdessakymmenessä neliössä? No juuri tällaista. —- My cat is interested in EVERYTHING. 

Yllättyisikö kukaan jos kertoisin tykkääväni ihan hulluna kaikesta värikkäästä? No ei varmaan.  Tässä on nyt kuitenkin tämän hetken mieluisin väripaletti. Ja samoin muotopaletti. Onko sellaista sanaa? Tuskin.  Beech Hallin Cabana -mallisto saa haaveilemaan tyhjästä valkoisesta rantatalosta, jonka voisi sisustaa. Ihan realistinen haave! —- Loving this Cabana collection by Beech Hall    

Uusi kotini on jotenkin niin huvittavan outo, etten ole varma pitäisikö itkeä vai nauraa. Kun odottelen auton omistavaa muuttoapuani, selaan jostain syystä kuvia Helsinkikodistani ja kontrasti näiden kahden välillä on, no aika älytön. Totta kai se ärsyttää, ahdistaakin vähän, mutta ei sitä pitäisi vatvoa. Nyt asun tässä kodissa, jossa on ruma sohva, outoja sisustusratkaisuita, seinään […]

Suomessa on sisällä niin kuuma, etten saa nukuttua. Ihmiset menevät nukkumaan myös niin aikaisin, että oma kaksi tuntia Suomea jäljessä oleva aikavyöhykkeeni ja kukkumistaipumukseni pitävät minua hereillä kolmeen asti. Kierin Marimekkolakanoissa miettimässä eroavaisuuksia entisen ja nykyisen elämän välillä. Päähän satava raekuuro tuntuu kivan eksoottiselta, sitä ääneen ratikassa ihmettelevän maahanmuuttajan tylyttäminen taas ei. Ohikiitävät penkkarirekat kiljuvine […]

Olen lähes aina muuttanut keväisin.Muistan lukemattomia ikkunoita, joista olen katsellut yötöntä yötä ensimmäistä kertaa ja ajatellut: tästä se nyt alkaa. Lapsuudenkotini jälkeen olen asunut yli kymmenessä eri asunnossa, tarkemmin laskettuna niitä taitaa olla viisitoista. On ollut ihania asuntoja, sitten vähän vähemmän ihania. Niitä joita kaipaan edelleen, ja niitä joita en halua enää muistella. Joskus omistin […]

Helsinki, vanha kotikatu, mutta oman kodin summerissa eri nimi. Painan sitä ja kävelen tuttuja jyrkkiä rappusia pitkin. Katselen vinttikomeroon tungettua omaisuuttani ja kaikki näyttää niin kovin surulliselta. Tuolla tyhjiöpussissa suosikkineuleeni mytyssä, tuolla ihanat tyynyliinat ja tuossa laatikossa kaikki ne kauniit astiat, joita keräilin vuosikausia. Täällä; laatikoissa, pusseissa ja tyhjän panttina. Tulen paikalle kolmen kangaskassin kanssa […]

Päivän valo vaihtuu Lissabonissa ilta-auringoksi siinä seitsemän maissa. Se on ihaninta aikaa olla ulkona: valo on erityisen kaunis pastellisten rakennusten heijastamana. Mutta siihen aikaan olen toisinaan myös kotona, mitäs muutakaan tekemässä kuin teetä siemailemassa. Tällä kertaa siemailin ihan oikeasti vain teetä, mutta Feira de Ladra -kirpparilta täältä Lissabonista löytämäni pullo vaatii vielä joskus juomaan Brandyä. […]