Tag: Lissabon

Viimeiset kolmisen vuotta Helsingissä meillä oli lähes aina vaan tyttöjen iltoja. Melkein kaikilla oli lapsia eli emme koskaan enää siis nähneet kenenkään miehiä. Jos naiset ovat vapaalla, miehet ovat yleensä lastenhoitovuorossa. Se oli vähän tylsää. Olen vähän feministi mutta silti sitä mieltä että parhaat bileet vaativat molempia sukupuolia mukaan. Tykkään puhua menkoista ja silkkipuseroiden pesuohjeista, […]

Odotin erityisen innolla uudesta elämästä yhtä asiaa: Sitä, että ei ole rutiineita. Kuinka väärässä olinkaan. Ihan sama minne kauas ihminen muuttaa ja kuinka ison elämänmuutoksen tekee, rutiinit kyllä löytävät sinut, lopulta. Teen mitä vaan, milloin vaan. Valvon yöt, nukun päivät, syön aamupalaa illalla ja käyn baarissa maanantaisin. Ei. Vaikka minulla ei ole nykyisin juurikaan aikatauluja, […]

Tulee päivä, jolloin vihaan uutta kotikaupunkiani. Minun piti mennä cooleihin juhliin, joissa on ilmaista olutta, mutta en löydä paikkaa. Olen oikealla kadulla, oikean numeron kohdalla, mutta paikkaa ei ole. Ehkä se on salaisella sisäpihalla. Ehkä sitä ei ole olemassa. Tai ehkä en vain löydä. Aurinko porottaa selkääni kun katson vielä kerran puhelimen karttaa. Minulla on […]

Aina kun multa kysytään shoppailuvinkkejä Lissaboniin, olen sivuuttanut aiheen sanomalla: no ei mikään maailman suurin shoppailutaivas. Bairro Altossa on satunnaisia kivoja pikkuputiikkeja, kuten myös Chiadossa ja pariin hyvään vintagekauppaankin olen törmännyt. Sitten löytyy ketjuliikkeet ja tuliaisten ostoon A Vida Portuguesa . Ja tietysti Feira da Ladra -kirppari. Turistioppaissa neuvotaan menemään palatsimaiseen Embaixada -tavarataloon, mutta annan […]

Terkkuja eilen alkaneilta NOS Alive festareilta Lissabonista! Parasta ekassa festaripäivässä: – Metronomyn keikka (jota tosin ekaksi olin katsomassa väärässä teltassa ja mietin, että viimeksi kun näin bändin livenä, niiden rumpali oli nainen) – Ehkä maailman parhaat suklaabrowniet – Vesivessat, joissa peilit – Ja tietty ihan vaan festarifiilis ja jääkylmä roséviini.   Tänään pitäisi jaksaa valvoa […]

Ensimmäisen kuukauden ajan odottelen sitä tunnetta. Sellaista hengityksen salpaavaa, epätodellista, onnellisen pakahduttavaa fiilistä: Minä asun TÄÄLLÄ. Turhaa odottelen. Sitä ei tule. Ei tule, vaikka katselen kaupungin hienoimmilta näköalapaikoilta maisemia, juon viiniä auringon laskiessa kivoissa paikoissa, tuijottelen ihmisiä kansallispäivän hulinassa. Ei kun kävelen kotiin tuttua reittiä. Ei kun osaan mennä metrolla vaikka minne sujuvasti, eksymättä. Ei […]

Yleensähän asia ei koskaan mene näin: Haluaisin jonkun vyötärömallisen hameen, mielellään jonkun neutraalin värisen, harmaan tai ehkä mustavalkoisen. Ja kaikkein mieluiten vintagea. Sitten ekan vintagekaupan ekassa rekissä se on. Ja se on just sun kokoa. Olen myös vähän aina vierastanut tätä midimittaa, mutta nyt päätin totutella siihen. Jopa ilman korkkareita. Katsotaan miten käy. —– Hame […]

Menen kahden kangaskassillisen kanssa uudelle asunnolle. Jaahas, ovi ei aukea. Käännän avainta kaikella mahdollisella tavalla. Ei. Hikoilen paitani märäksi yrittäessäni, ei vaan aukea. Soitan ystävälleni. Ei vastaa. No ei kai tässä sitten, menenpä lähipuistoon kaljalle. Myöhemmin parinkymmenen minuutin ja parin avuliaan naapurintädin jälkeen saamme ehkä joka kolmannella yrittämällä oven auki. Voi Abloy –lukot, kuinka teitä […]

Suunnittelin vuosikausia, että ottaisin palkatonta vapaata töistä ja lähtisin puoleksi vuodeksi Aasiaan. Yksin. Istuisin vuorenrinteellä jossain keskellä ei mitään ja katselisin merelle. Ja olisin vain omien ajatusteni kanssa. Tämä ja huulilävistyksen ottaminen 90-luvulla kilpailevat tähänastisen elämäni tyhmimmät ideat –tittelistä. Olen istunut kahviloissa ja puistoissa niiden omien ajatusteni kanssa nyt useamman viikon ajan ja käy aika […]

Tykkään käyttää yleensä aika vartalonmyötäisiä vaatteita, periaatteella vielä kun voi. Tai ainakin klassikkoa: löysä yläosa, tiukka alaosa ja toisinpäin. Joskus kuitenkin toimivin yhdistelmä on löysä ja löysä. Varsinkin kun mittari näyttää 30 astetta. Topin ompelin viimeisenä Helsinkiyönä, kun olisi pitänyt pakata. Itsetehty printtikangas oli alunperin suunniteltu sohvatyynyihin, mutta ihan kivalta se näyttää päälläkin. Nyt kaduttaa […]