Unelmat-see the beast in me
Moikka taas kaikille ❤️
Tuo ”see the beast in me” on erään kappaleen…raapustuksen, eli minun pöytälaatikkorunon otsikko. 😊 Kirjoittelin sitä jonkin aikaa sitten, ja yritin kuvailla sitä fiilistä, joka syvällä sisällä palaa, mutta haluaisi pinnalle enemmän.
Hajoitetaan tuo ajatus nyt palasiksi, jotta olisi helpompi taasen ymmärtää näitä välillä monimutkaisia hajatelmiani😂🙈
Kaikilla meillä on varmaan..ainakin suurimmalla osalla, haaveita, unelmia. Ne ovat todella henkilökohtaisia ja sen takia ah, niin ihanan erilaisia! Yksi haluaisi olla vaikka astronautti, toinen seestestä arkea haluaapi, kolmas..no vaikka olla paras shakinpelaaja. Ihan mitä vaan siis!
Oma elämäntilanne on juurikin pääosin vihdoin sitä, mitä haluan; on rutiinit ja tasaisuutta. Ja niistä olen kiitollinen! Voisi siis sanoa, että rakastan elämääni❤️
Aina ei ole näin ollut, ja oli vuosia, kun mikään ei ollut varmaa eikä todellakaan tasaista. Kaikki oli auki, olisi voinut tippua syvälle monttuun ja toinen oli sitten tämä vaihtoehto: selviytyä. Suuri työ, raskas matka ja meinasi pari kertaa luovutus tulla, mutta nyt olen voittaja. Ehken siksi vielä vahvemmin arvostan arkea ja rutiineja, seesteisyyttä. Simmpeleitä asioita, sitä, että voin miettiä niinkin hassuja asioita kun asukuvia. Joskus mietin sitä, että missä nukun seuraavan yön ja mitä syön. Eli aika hyvällä omaltunnolla ”hassuttelen” kevyimmillä jutuilla. 😊📸
Silloin haaveeni oli tämä elämä! Siksi tuo pieni ääni välillä hämää, ja päätin alkaa kuuntelemaan, että mitä se haluaapi sanoa.
Unelmien ääni
Tähän liittyy autot ja tietty kuva itsestäni. Eli, kun astun autoon, niin sisälläni herää tietty palo, fiilis. Se ääni on sitä, että kun lähden vaikkapa tästä pihasta johonkin, niin pari juttua tulee mukaani: vapaus, omaa aikaa, oma tila ja vauhti. Kyllä… vauhti. Toki lain sallimissa rajoissa, mutta muutakin voi tehdä. Eli…kääk, nyt kuulostaa siltä, että menen tuolla kaasu pohjassa vaarana kaikille😂
Ei niin, vaan meillä on neljä autoa; molemmilla on Pajero Sport- maastoautot.
Alla omani, ja koirat eivät ole omia, olivat tulleet jostain toiselle puolelle aitaa eli karkulaisia (löysivät kotiin, onneksi)
Siskopuoleni aina kutsuu tätä vahvaksi tytöksi, ja siellä on todellakin Hello Kitty- sisusta. Rattia vähän näkyy, mutta on matot ja penkinpäällysetkin samaa sarjaa…ja takaosa on pakettiautoksi tehty, sielläkin…on pinkkiä🎠
Tällä pääsee kelissä kun kelissä ja tiellä kun tiellä…tai vaikka keskellä metsää, jos on tarve. Kiihtyy kun kirjahylly, mutta näillä lakeuksilla ja peuramäärällä on turvallinen. Mutta vastapainona ”turvalliselle” meillä on yhteinen harrastus, se, mistä saadaan kiksejä… ajaa kaikenlaisilla metsäteillä ja superhaastavissa paikoissa.
Yksi autoista taas on luotu menemään. Pieni, pippurinen ja kori edestä matalampi ja pysyy mutkissa kuin täi tervassa. Siitä saan kiksit, kun voin vetäistä hyvällä vauhdilla kurviin..ja pakko vielä selventää, että en ole paras kuski, olen ookoo ja kuuntelen rajoja koko ajan! Tässä hommassa ei parane paukutella hekseleitä, tai pusikot paukkuu.
Mutta siis, vauhti ja vapaus. Se, miten tunnen auton liikkeet ja hallitsen sekä hermoni että auton. Siinä on jotain! Vaikkakin Fast and Furious- leffat ovat tietty joiltain osilta 😂överit, niin silti rakastan niitä. Se fiilis, elämäntapa, autot… se on se mauste, mitä haen. Jos olet katsonut niitä, niin siinä on tämä Letty. Eli tarkemmin, jotain mitä sillä hahmolla on.
Oma tyyli, varmuus, rakkaus, röyhkeys, perhe, ja onhan hän näyttäväkin. En halua olla Letty, mutta jotain osia haaveilen omaan elämääni.
Se on se ”see the beast in me”- osuus. Kun minut tapaa, saattaa saada kuvan rauhallisesta ja empaattisesta naisesta. Ja tätä olenkin, mutta se, mitä siellä syvällä on…se on villimpi. Olen ikäänkuin kaiken selviämisen tohinassa piilottanut sitä puolta. Tämä rakas elämäni on nyt tässä, ja se haave, että minä hiippailisin täällä teemuki kädessä seesteisesti…ok, välillä, mutta tämä yksi osa haluaa kiskaista maiharit jalkaan ja lähteä seikkailemaan autolla. AH, saatkohan tuosta kiinni?? 😂😂
Let´s painellaan pellolle mars! Viime talvea ja miehen veljen pellolla lumimyrskyn jälkeen….tottakai. 😂🤷♀️
Eli eli, vieläkin räjäytetään atomeiksi tuota hajatelmaa; ei tarvitse olla vain yhtä laatua. Siis joko seesteinen tai vauhtihirmu. Ja kyllä, itse yritin vähän sekä kokeilla, olenko sellainen ja änkeä väkisin tuohon muottiin. Mutta kun meillä kaikilla on ne omat intohimot, haaveet… niin omani on jollain tapaa päästää ”sisäinen Letty” irti. Mutta niin, että kaiken pohjanan on tämä nykyinen elämä.
Joskus joutuu tosissaan muokkaamaan olosuhteita niille unelmilleen, ja vaikka ajatuksen tasolla pitää päästää irti, joskus konkreettisestikin…ymmärrän tämän, ja myös sen, että aina vaan ei voi. Ei vaan voi, kun ympärillä voi olla vaikka mitä… siksi itsellänikin kesti pitkään päästä tähän… tämä osio siksi, että ymmärrän sen fiiliksen: ei kaikki voi, helppo puhua… oikeasti ymmärrän.
Mutta jos pääsee joskus siihen, että kaikki on ookoo ja jokin vielä polttelee niin itse olen nyt siinä.
Plus… tässä vaiheessa yleensä näen punaista sen suhteen, että oletus valitettavasti on…täsä iässä ei kandee enää päästellä petoja tahi unelmoida, repäistä. Piip sille! Yhtä hyvä ikä kuin mikään muukaan.
Takaisin siihen, miten tuon voisi toteuttaa ja antaa Lettylle tilaa oikeassa arjessa.
- Elää niinkuin haluaa, eli totkai järki mukana ja lain mukaan. Mutta muuten, luukuttaa musaa, ottaa kurvit haltuun, metsät, ja olla aidosti innostunut autoista. Joskus ehken hävettänyt se oma intoilu, mutta pahkat; autotalliin ja rassailemaan, opiskelemaan ja baanalle. Tuo on ollut sellaista, mitä olen ehken jättänyt tekemättä. Ja valitettavasti se luetaan usein miesten ominaisuudeksi, olla kiinnostunut autoilusta/autoista…ei joka paikassa eikä kaikki, mutta moni. Itse kasvoin isäni kanssa rekkojen seassa ja jo pienestä rakkaus kaikenlaisiin moottoreihin ja vispilöihin renkailla syttyi. Eli elää sitten myös tätä puolta itsessään täysillä. Miksiköhan tässä meni näin kauan, että hoksasin ja myönsin tämän? 🫣
- Pukeutua niinkuin haluaa. Tuota olen jo aiemmin sanonut ja paasannut, mutta monessa suhteessa tärkeä; sekä yksilön kannalta että itselleni siinä, että ikä ei taaskaan rajoita yhtään eikä mitään.
- Yhdistää työ ja huvi; mennä kirjoittamaan autoon jonnekin mageeseen paikkaan.
- Perhe on jo tärkeä, se ensimmimmäinen. Aina.
- Aht, kun olisi hetken niin, että voisi ajaa kunnolla ilman pelkoa, että on muille vaaraksi ja saisi koklailla rajojaan ihan laillisesti…. ja sitten lottovoitto, että saa sellaisen auton, joka murisee ja kun painaa lapun lattiaan, niin tietää miksi on penkissä selkänoja…😂😍
Tästä on hyvä jatkaa oman elämän unelmia ja toteuttamista.
Jos ja kun sulla on unelmia, oletko kohdannut niitä? Oletko toteuttanut? Jos et, miksi? Jos voisit saada elämääsi ihan mitä vaan, ei mikään eikä kukaan rajoittaisi, mitä se olisi? Ja ennenkaikkea; onko mahdollista olla itselleen niin rehellinen, että VOI kohdata ne, mitä kaipaa elämäänsä? Tuota kun miettii, niin se on aika vahva kyssäri.. joskus kieltää heti, ehken ahdistaa ja ei halua ajatella. Sitten voi tulla hetki, kun on pakko antaa tilalla otsikolle: see the beast in me. ❤️
With love, Maarit
