Oma elämä

Istun tällä hetkellä junassa matkalla kotiin Savon maille. Joka vuotinen reissuni Helsinkiin on ohi – aina yhtä ihanana ja joka kerta erilaisena. Olen käynyt 2-vuotiaasta lähtien vuosittain pääkaupunkiseudulla, sillä tätini asuu siellä miehensä kanssa. Helsinki on minulle monella

Tajusin tänään, että olen asunut alle puolenvuoden sisällä kolmessa eri maassa. Ei siis ihme, että öisin heräilen painajaiseen, jossa olen eksynyt vaikka olenkin kotona. Koti ei kuitenkaan ole mikään aikaisemmin näkemäni paikka vaan täysin vieras rakennus, jonka savupiipusta nousee

Siinäpä vasta kysymys. Mitään absoluuttista vastausta en osaa edes itselleni antaa, mutta pientä pohdintaa asiasta ajattelin kirjoitella. Tällä viikolla on alkanut työt kesäloman jälkeen ja valtava väsymys on vallannut niin kehon kuin mielenkin. Ajatuksissani todella mietin, olenko vain

Hiljalleen, maskit ovat rantautumassa ihmisten varusteisiin. Somessa näkyy jo profiilikuvapäivityksiä, joissa itsetehdyt maskit näyttelevät pääosaa. Ne näyttävät itse asiassa ihan hyviltä ja ne korostavat kauniisti silmiä. Hiljaa mielessäni ehdin jo ajatella, että maskeista voi tulla

Kesä alkaa olemaan aika lailla loppuvaiheessa. Kesä on kulunut nopeasti. Olen ollut koko kesän töissä. Kesäkuun alusta oli kivaa, kun alettiin höllentää koronarajoituksia. Kesän aikana olen käynyt joitakin kertoja terassilla, ravintolassa, elokuvissa ja kirjastossa. Tällä hetkellä

Palataan vielä ajassa taaksepäin ja halusin vähän vertailla koronatestejä kahdessa eri paikassa. Ranskassa: Oltiin varattu testiin aika ja saatiin ohjeet saapua laboratorion pihalle ja pysyä autossa. Tiedettiin että lasten kanssa tulee olemaan haastetta ja pyydettiin Maxin äiti meidän

Bongasin Iidan blogista tälläsen parasta nyt x10. Ja tässä mun versio kymmenestä parhaasta juuri nyt hieman muokattuna. RUOKA kesäkurpitsalasagne. Sinne vaan jauhelihan sekaan kokonainen kesäkurpitsa raasteena. Voi nam, ja huippu eväs ja seuraavana päivänäki vielä

Oon lomalla ja lomalla blogiin kirjoittaminen on jäänyt vähemmälle. Paljon olisi kirjoitettavaa mutta kun en kehtaa nyt mitään romaania kirjoittaa kerralla, niin jätetään suurin osa ajatuksista toiseen kertaan. Täällä ei ole tapahtunut mitään uutta. Mulla alkoi kolmas

Tulla kuulluksi. Tulla nähdyksi. Sitähän me kaikki tahdomme eikö? Tässä blogissa avaan millaista on opiskella sisustajaksi, Taideteollisuusalan ammattikoulussa Helsingissä. Pitäkää mielessä että tämä on vain yhden yksilön kokemus ja joku toinen voi kokea kaiken tämän toisin. Sillä

Jokaisella on elämässä meneillä niin paljon erilaisia asioita samanaikaisesti. On koulua, töitä, perhe, parisuhde, harrastukset. Nämä asiat seuraavat meitä joka puolelle samalla kun aivomme kuormittuvat kaikesta ympärillämme tapahtuvasta. Olen alkanut kirjoittaa aamusivuja, joista