Parisuhde

Komeroprinsessat-blogi syntyi kahden kirjoittamisesta pitävän naisen ideasta. He ovat pitkäaikaiset ystävykset, nykyinen pariskunta ja no, tietenkin myös todellisia prinsessoja 👑 Blogissamme ihmetellään maailmaa naisparin näkökulmasta. Luvassa on mietteitä kaapistatulosta ja siellä

Runosuoleni on tukossa. Ahdistaa, sillä vaikka kuinka yritän saada väsyneet aivosoluni liikkeelle, ne kieltäytyvät toimimasta tuottaakseen tekstiä. Kaiken ponnistelun seurauksena, vain harmaa ajatusmönjä valuu käyttämättömänä räkänä nenästäni ulos, mutta uskallaudun silti

– Tule tänne. Lasken vesilasin kädestäni tiskipöydälle ja katson sohvalla istuvaa rakastani. Hän hymyilee ja ojentaa kätensä kohti minua. Kävelen hänen luokseen. – No? – Ei mitään… Paitsi, että näytät kauniilta. Rakkaani tarttuu minua kädestäni ja vetää syliinsä.

Ensimmäinen IVF:mme päättyi pettymykseen loppukeväästä. Sen jälkeen ohjeena oli nauttia elämästä siihen saakka, kunnes voimme ilmoittautua pakastealkion siirtoon. Meille se tarkoitti kutakuinkin sitä, että keskitymme vapaiden aikuisten huveihin. Meillä on rahaa (kohtuudella), meillä

Kohta yksitoistavuotias poikani yritti sanella minulle elämänneuvoja. Olin taas saanut jonkun oudon hysteriakohtauksen, jonka aikana vääntelin naamaani ja kerroin huonoja vitsejä. Voisin kuulema joskus olla normaalisti, enkä aina vain pelleillä. Voi kuinka tuo kuulostaa korvaani pahalta,

Tänään ei ole helppo päivä. Eilen oli helpompi. Mä en tiedä miten suhtautua suhun ja elämään. Yhtenä hetkenä sanot ettet näe syytä pelastaa suhdettamme, Seuraavaksi pyydät syliin ja katsot silmiini hymyillen luvaten olla kanssani aina. sanoitvettä ahdistan sinua paikalla olollani,

Olipas meillä ihana viikonloppu. Eilen oli miehen vanhemmat ja veli ilahduttamassa meitä vierailullaan. Grillailimme ja nautimme kauniista kesäpäivästä yhdessä. Harmi, että ihan kaikki halukkaat eivät päässeet paikalle. Kuopio antoi tänään parastaan pienen päiväretken merkeissä.

Meidän talomme suuri koko on oiva johdatus perheenlisäysaikeistamme kysymiseen. Onhan se tietysti poikkeuksellista, että kolmekymppinen pariskunta asustaa aivan kaksistaan 200 neliön torpassa, joten sinänsä aiheenvaihto remontoinnista lapsiin on ihan luonteva keskustelunjatke. Ei ehkä

Mainitsin tuossa taannoin, kuinka kumppanini kanssa olen käden käänteessä sosiaalisissa tilanteissa, joihin en omatoimisesti ajautuisi. Hän on meistä se ekstrovertti ja ylipäänsä sosiaalisesti rohkeampi isossakin joukkiossa. Minä olen kyllä sosiaalinen ja puhelias, kunhan tunnen ihmiset

Listasin eilen ne isoimmat kompastuskivet, jotka oli pakko käsitellä ja hyväksyä, jotta pystyin hyväksymään myös eron. Niiden lisäksi mielessä on pyörinyt myös monia pienempiä asioita, joita en kuitenkaan kovin aktiivisesti ole käsitellyt vaan niiden hyväksyminen on tullut ikään