Rakkaus

Tämä koronakevät on monella tavalla erilaista ja kohtuutonta aikaa, mutta yksi vaikeimmista asioista kestää on se, että sosiaalinen ja fyysinen läheisyys voi vähentyä huomattavasti. Mä ainakin kaipaan nyt erityisen paljon sitä, että oon jonkun läheisen ihmisen kanssa edes samassa

Kun sinä kuolit, minä itkin 24 tuntia. Sen jälkeen kyyneleet katosivat ja jäljelle jäi täydellinen tyhjyys. Makaan sängyssä nukkumatta, syön maistamatta, välillä kai myös hengitän vaikkei siltä tunnukaan. Sinun arkkusi laskettiin maahan perheen läsnäollessa. Olen itsekkään

Tänään ajattelin listata asioita, mitkä ovat viime aikoina tuottaneet minulle iloa! Ehkäpä se luo minuun vähitellen aivan uudenlaista puhtia ja iloista energiaa, sekä ajan saatossa myös vähemmän valitusta. Se mihin keskittyy, lisääntyy (positiivinen ajatus lisää positiivisia

Voiko blogi juhlia yksivuotissynttäreitään (tai peräti puolitoista!), jos sitä ei ole päivitetty viimeiseen kahdeksaan kuukauteen? Juhlitaan nyt kuitenkin ja yritetään ottaa tahtia kiinni lähiviikkoina. Hyviä syitä pitkälle blogitauolle kyllä on: loppukesä, syksy ja talvi humahtivat

Vasta kun sä tulit minun tarinaan,on jokaisella sivullani tarkoitusSä saat mut luottamaan, että luet mut loppuunMun koko sydän sinut tähän haluaaOlet minun peloilleni karkoitusSä saat mut uskomaan onnelliseen loppuun” Kuulin tämän Kaija Koon uuden biisin jokin aika sitten ja siitä

Maaliskuussa hääsuunnitelmamme loikkasivat ison askeleen eteenpäin, kun koitti tärkeän tehtävän aika: hääkutsujen kirjoittaminen ja niiden lähettäminen vieraillemme! Kun lähdimme suunnittelemaan häitämme, olimme pitkälti samoilla linjoilla siitä, minkälaiset juhlat haluaisimme.

Nyt ollaan jo päivässä neljä – aiheena sydänchakra. ❤️ Kaikki käyvät oman matkansa sydämensä kanssa. Itse olen huomannut, että kun sydän särkyy (tarpeeksi monta kertaa), se itseasiassa lopulta avautuu ja unohtaa, miten enää sulkeutua. Särkynyt, mutta omaa viisasta vauhtiaan

Tasan kuusi vuotta sitten hän saapui ystäväni syntymäpäiväjuhliin. Minä söin kaksin käsin sipsejä koska ”ei täällä kuitenkaan ole ketään kiinnostavaa kenen edessä sievistellä”, samalla kun hän mietti ”tuosta tytöstä mä oon haaveillut jo yhdeksän kuukautta”. (Lue

Junassa haisee karjalanpiirakka ja käsidesi. Minulle ne muuttuvat tuoksuiksi, jotka kertovat ikävästä. Juna tuntuu matelevan, aika on pysähtynyt. Joku yskii. Kotona on hiljaista, sisälläni rauhatonta. Olen täällä, sinä olet siellä. Poltan kieleni liian kuumaan kahviin. Selviän

Korvissani pauhasi veden kohina. Tunsin, kuinka jokin pehmeä ja silkkinen myötäili ihoani. Kun avasin silmäni, huomasin olevani veden alla. Vesi pyörteili kaikkialla ympärilläni, tummana syvän sinisenä virtauksena. Teki mieli haukkoa happea, koska päässäni sirisi ja poksui, mutta pidin