Kielletty päiväkodeissa

Isyyspakkaus

Viime viikolla saimme lukea lehdestä siitä, miten Helsingin kaupunki on kieltänyt erillistä maksua vastaan järjestettävän muskaritoiminnan päiväkodeissaan. Koska epätasa-arvoista.

Aiemmin kohistiin puolestaan siitä, että kaupungin päiväkodeissa ei enää saa tarjota lapsille xylitol-pastilleja. Koska hankalaa.

Kaupungin päiväkoteihin ei saa myöskään viedä itse tehtyjä leivonnaisia, vaan ainoastaan avaamattomassa pakkauksessa olevia tuotteita kaupan hyllystä. Koska hygienia ja kylmäketju.

Päiväkotimme hoitaja kertoi, että kiellettyä on myös vappusima. Koska alkoholi.

Eikä päiväkoti saa tietenkään kerätä vanhemmilta edes muutamaa euroa, jolla voitaisiin järjestää jotain ylimääräistä kivaa lapsille. Koska pienituloiset ja pakottaminen.

Vanhemmat saavat kyllä kerätä rahaa toisiltaan vanhempainyhdistyksen nimissä, mutta vanhempien pitää itse organisoida rahankeruu haluamallaan tavalla. Ja jostain syystä tämä toiminta on tasa-arvoisempaa ja vähemmän pakottavaa.

Huokaus.

Kuka on ensinnäkin se vanhempi, jonka mielestä on parempi tarjota lapsille kotileivonnaisten sijaan kaupan hyllystä haettuja, muoviin pakattuja ja karamellivärein värjättyjä keksejä? Ja onko kotona leivottuja kakkuja sitten kärrätty päiväkoteihin sellaisia määriä, että ne on todella ollut tarpeellista kieltää?

Ja se sima. Minulle on aivan yhdentekevää, tarjotaanko päiväkodissa simaa vai ei, mutta joillekin vanhemmille tämä on ilmeisesti ollut hyvin kauhistuttava asia, ja niin se on saatu kiellettyä kaikilta. Olisikin kiva tietää, kuinka monta valittajaa tarvitaan siihen, että jotain kielletään. Villi veikkaus on, että kiellon takana on hyvin pieni mutta äänekäs vähemmistö. Ja vaikka enemmistö suhtautuisi kieltoon huvittuneina, on helpompi antaa periksi, kun kyseessä on kuitenkin aika naurettavan pieni asia.

Entä xylitol-pastillit? Jos kieltämisen syy oli käytäntöjen kirjavuus, eikö olisi ollut parempi yhtenäistää käytännöt jollain muulla tavalla kuin kieltämällä pastillit kokonaan? Pastillit oli ainakin meidän päiväkodissamme hankittu vanhemmilta kerätyillä rahoilla ja niitä jaettiin kaikille. Viimeiset pastillit imeskellään nyt syksyn aikana, ja uusia ei saa hankkia.

Mutta tämä muskariasia jäi kaivelemaan mieltäni kaikkein eniten. Voisin hyvin mielelläni maksaa siitä, että päiväkodissa kävisi kerran viikossa joku musiikin ammattilainen leikittämässä ja laulattamassa lapsia ja opettaisi jonkin instrumentin soittamista. Opetus voitaisiin järjestää halukkaille silloin, kun toiset lapset ovat ulkona leikkimässä. Mutta kun se epätasa-arvo. Kun jollain ei ole varaa tai kiinnostusta maksaa mistään ylimääräisestä, niin sitä ei sallita muillekaan.

Niin. Päiväkotimuskarin kieltäminenkö se sitten ratkaisee yhteiskunnan epätasa-arvoisuuden? Entäpä kaikki se, mitä tapahtuu päiväkodin ulkopuolella ja päiväkoti-iän jälkeen. Eikö voisi vain hyväksyä sen, että joka tapauksessa perheillä on erilaiset taloudelliset tilanteet, ja kaikki eivät koskaan tule tekemään samoja asioita. Päiväkoti-ikäiset lapset ovat varmasti niitä, joita tämä kaivelee kaikkein vähiten, joten miksi aikuisten pitää tehdä siitä niin suuri numero?

Mikään näistä kielloista tai määräyksistä ei ole yksinään itselleni mikään kynnyskysymys, mutta yhteen höyryävään läjään pinottuna ne saavat pohtimaan, miksi asioista pitää tehdä niin hankalia?

Jos kaupungin tavoitteena on ohjata maksukykyisemmät käyttämään kunnallisten palveluiden sijaan yksityisiä palveluita, niin oikealla tiellä ollaan. Hyvin se on onnistunutkin jo esimerkiksi suun terveydenhuollossa. Kun vielä kunnallisia päivähoitopaikkoja on Helsingin ydinkeskustan tuntumassa lasten määrään nähden liian vähän, nyt olisi varmasti saumaa yksityisille päiväkotiyrittäjille perustaa keskustaan muutama musiikkipainotteinen päiväkoti.

Täällä olisi ainakin yksi hyvin kiinnostunut.

Share

Kommentit

EU (Ei varmistettu)

Simassa oleva alkoholipitoisuus (oli se kuinka pieni tahansa) aiheuttaa myös sen ettei lapset saa monestakaan kaupasta ostaa simaa ennen kuin täyttää 18v, moni kauppias ottanut sydämen asiakseen sen, ettei lapsi saa tilkkaakaan alkoholia ostettua - monet näistä syistä juontuu suoraan EU-direktiiveihin. Jos sinulla on hygieniapassi saat leipoa ja myydä leivonnaisia, luultavasti myös viedä sinne päiväkotiin koska on EU-direktiivien mukaan hyväksyttävämpää jos ei kaupunki ole kieltänyt näidenkin hygieniaosaamisen päiväkodeille, mutta jos sinulla ei ole niin auta armias luoja kun yrität. Tämänkin (ainakin torimyynnissä) voinee kiertää sillä kun itse leipoo ja hygieniapassin omistava käy myymässä ja sanoo itse tehneensä.. Pikkukaupungissa tai suuremman kaupungin pienemmällä asutusalueella näitä katsotaan helpommin läpi sormien, etenkin jos hoito ei ole kaupungin vaan yksityisen puolelta...

Vierailija (Ei varmistettu)

Ei saa meidän päiväkotiin viedä enää kaupan keksejäkään, koska on julistautunut herkuttomaksi päiväkodiksi. Synttäreitä saa juhlistaa porkkananpaloilla.

Mutta mietipä nyt Tommi, että jos teidän tyttö osallistuisi viulutuntiin toisten lasten ulkoilun aikana, niin häneltähän jäisi ulkoilu sinä päivänä vähemmälle! Epätasa-arvoa!

Päiväkotien tasa-arvologiikka ontuu kuitenkin siinä, että jos yhdellä lapsella ei ole kurahousuja, se ei kuitenkaan estä muun ryhmän ulkoilua. Päiväkodeissa vaaditaan vanhempia tuomaan kunnolliset ulkoiluvarusteet lapsille, mutta ei voida vaatia kahta euroa teatteriretkeä varten. Lisäksi vaaditaan milloin mappia piirustuksille, milloin kananmunakennoa ja jopa talouspaperirullan hylsyjä. Entä ne perheet, jossa käytetään talousarkkeja tai tiskirättiä! Toiset tuovat vapaankanan munakennoja, toiset aitoja luomukennoja! Huutava epätasa-arvoisuus!!! :)

Iksu
Tassuja ja töppösiä

Mä en vaan käsitä näitä juttuja. Mihin on hävinnyt maalaisjärki?!

Yksi jatkuva ihmettelynaiheeni on päiväkotien ruoka. En voi yleistää, sillä olen kuullut näitä juttuja vain muutamasta paikasta tutuiltani, mutta esimerkkipäiväkodissa kevytmaito oli vaihdettu rasvattomaan maitoon, ja rasvan määrä korvattu salaattikastikkeella. Siis niillä kaupan valmissalaattikastikkeilla, jotka maistuvat etikalle (peittäen kasvisten oikean maun) ja sisältävät kymmeniä lisäaineita. Tuttavani korvasi omalla päätöksellään kastikelitkun kylmäpuristetulla öljyllä, ja esimerkin voimalla sai sen maistumaan lapsille. Päiväkoti ei kuitenkaan antanut lupaa ostaa öljyä päiväkodin rahoilla, joten lopulta tämäkin vaihtoehto jäi pois.

Onhan se totta, että kaikilla ei välttämättä ole varaa (tai halua) maksaa ekstraa muskarista tai vastaavasta ylimääräisestä harrastustoiminnasta. Järjestelemällä voitaisiin saada homma kuitenkin sujumaan ilman sen suurempaa mielipahaa. Sama hommahan se on päiväkodin jälkeenkin: ei kaikilla ole varaa esim. pelata jalkapalloa kilpasarjassa. Jos harrastus on tärkeä, sen rahan saattaa pystyä säästämään sitten jostain muusta.

Mimosa.
Mimosa

Päiväkotimaailma on kyllä välillä hankala. Me saatiin yksi syksy taistella siitä, että voiko lapselle laittaa puuroo sokeria/kanelia, jotta se maistuisi paremmin. Ideana oli laittaa korkeintaan pieni teelusikallinen sitä sokeria, mutta ah mikä vääntö siitäkin tuli.

Mutta täytyy kyllä sanoa, että välillä noilla vanhemmillakin tuntuu olevan turhaa luppoaikaa. Eräskin perhe sai vängättyä tahtonsa läpi ovikoodi asiassa ja siitä sitten kärsi koko päiväkoti. Siinäkin asiassa olisi maltti ollut valttia (puolen vuoden päästä olisi uusittu koko systeemi), mutta se ei vanhemmille kelvannut.

Ssaraa (Ei varmistettu) http://rosmariiini.blogspot.fi/

Olet niin oikeassa, hyvä kirjoitus. K ä s i t t ä m ä t ö n t ä touhua.

"Eikö voisi vain hyväksyä sen, että joka tapauksessa perheillä on erilaiset taloudelliset tilanteet, ja kaikki eivät koskaan tule tekemään samoja asioita. " WORD.

HelloAochi

Äh, ei noin pienen sitä tarvi hyväksyä tai ymmärtää.

Ööö... (Ei varmistettu)

Tämä käytäntö on voimassa vain Helsingissä. Kaikissa muissa Suomen kunnissa muskaritoiminta on sallittua. Miten sitten muiden kuntien eriarvoiseen asemaan jäävät lapset, jotka eivät tätä "ymmärrä tai hyväksy"? Ehkä jokin kansanedustaja voisi ottaa tämän asian vaaliohjelmaansa? Vaadimme tasa-arvo kaikkiin kuntiin!
Tai ehkä ei.

HelloAochi

No, meidän päiväkoti ei ulkopuolista muskaria ole onneksi tilannut, vaikka emme Helsingissä asukaan. Minä en nimittäin pystyisi sitä maksamaan, suureksi harmikseni. Ja poikani todennäköisesti katselisi ikkunasta, kun muilla on hauskaa. Mä en ainakaan halua, että se ymmärtää vielä pitkään pitkään aikaan, että sen äiti on köyhä :D 

Ilsa

Siinä Hesarin jutussahan nimenomaan sanottiin, että vähävaraisille tullaan näissä muskarijutuissakin vastaan. Osa pääsee jopa ilmaiseksi.

Eikä pätevän päiväkotihenkilökunnan käsissä varmasti tapahtuisi  sellaista tilannetta, että lapsi yksinään kaihoten (kaatosateessa, surullisen musiikin soidessa taustalla... ihan miten dramaattista tästä nyt sitten haluaakaan tehdä ;))  tuijottaisi sisään. Siinähän olisi just mahtava hetki antaa lapsellesi erityishuomiota. Kuka on sanonut ettei siellä ulkona voisi olla kivaa?

Toisekseen, aika itsekäs on ajattelumalli "jos en minä, niin ei kukaan muukaan". 

Cpop

Miä ymmärrän tuon muskarikiellon sillä lailla lapsen tasa-arvon kannalta koska kyllä köyhemmän vanhemman lasta voi oikeasti harmittaa todella paljon, jos hänen päiväkodissa on esimerkiksi tuollainen musiikkikerho jonne hän haluaisi myös osallistua, mutta ei sitten pääse kun vanhemmilla ei ole varaa(tai halua)maksaa sellaista. Voin vaan mielessäni kuvitella pienen lapsen ikkunan taakse surullisena katsomaan kun toiset tanssii ja laulaa jne :D Olisihan se tietenkin käytännöllistä että kaikenlaiset kerhot ja erilaista ohjelmaa on ns. sen ajan sisällä kun lapsi on sovitusti jo hoidossa eikä se ole yhteisestä ajasta pois ja tältä kantilta ymmärrän toiveen täysin.

Nuo leivonnaissäädökset sen sijaan ovat aika hölmöjä, mutta henkilökohtaisestikin tunnen aikusia/vanhempia jotka kritisoivat kaikkea kotileivottua tuotetta (ns. "kirppis"leivonnaisista(siis ne mitä myydään yhden päivän torikirppareilla) koululaisten joulumyyjäisleivonnaisiin asti) koska "Mistä sitä tietää minkälaisissa oloissa niitä on leivottu!!".. Kyseessä on yleensä sellaiset ihmiset jotka varmaan kylpisivät desinfiointiaineessa ja käskisivät vieraat klooripesulle jos se ei olisi varsin epäkohteliasta.

Corde

Mä ymmärrän kyllä koti leivonnaiset. Eikä mun mielestä edes hygieniapassin omistaminen ja kotona leipominen ole riittävän hygienian takuu. Suurin syy on lähinnä sen tuoreus ja säilytys ketjun koossa pitäminen, mutt myös se että kaupan hyllyltä ostetuista tuotteista hoitajallakin on takuu siitä mitä raaka-aineita leivonnainen sisältää. Otetaan siis huomioon ne joilla on erilaisia allergioita, mutta myös vastuu. Kuka haluaa olla se jonka leivonnaisen takia esim. Puolet hoito ryhmästä sairastuu? Viime kädessä päiväkoti on vastuussa, ja se on melko hankala tie heille.

Pastilleja meillä lapset saa niin hoidosta kuin kotoa. Me siis ostamme lapsillemme rasian pastilleja, joista täällä ylöjärvellä otetaan kerran päivässä ja hoidosta tarjotaan kaksi kertaa. Itseäni ei haittaisi vaikka pastillit pitäisi jokaisen itse kustantaa. Niihin menevä summa tuskin on kenenkään konkurssin syy. Rasiallinen esim. Pikku kakkosen pastilleja kuukaudessa. Vienhän hoitoon jo vaipatkin. Toisaalta meidän kakkos luokkalaiselle tarjoaa pastillin vanhempainyhdistys, joten miksi se ei toimisi päikyissäkin?

Meillä on päikyssä kolme lasta ja yksi siellä koulussa, moneen suuntaan laitetaan muutamia euroja retkiin tms, mutta kyse on mun lapsistani ja heidän elämästään, joten miksi ei?

Meillä ainakin hoidossa on välilla esiintyjiä mm. Palopossu vieraili pari viikkoa sitten ja ne tarjoaa kaupunki. Lapsille mukavaa, mutta jos jostain säästää niin mielummin niistä kuin pastilleista.

KolmenÄiti (Ei varmistettu)

Helsingissä on päätetty, ettei ksylitol-pastilleja saa antaa lapsille, vaikka vanhemmat ne itse kustantaisivat. Ei vaikka vanhempainyhdistys ostaisi ne kaikille päiväkodin lapsille. Esikoulussa taas pastilleja annetaan ja kaupunki jopa kustantaa ne itse. Eli ei oo järkeä koko asiassa.

Corde

Sinänsä aika kurjaa, kun on kuitienkin ollut kovasti puhetta siitä että suomalaisten hampaat ovat melko huonossa kunnossa

Maalaisjärjellä (Ei varmistettu)

Kuulostaa hieman hysteeriseltä ja liioitellulta tuo mielipiteesi koskien kotona tehtyjä leivonnaisia.

Corde

Ei se ole hysteriaa, vaan se mihin olen tottunut tehdessäni työtä ravintolassa. Niinhän se menee sielläkin. Ei mun työpaikassa jossa tehdään juhlia voida ottaa vastaan asiakkaan itse leipomia pikkuleipiä tai karjalanpiirakoita, koska näin kieltää terveystarkastaja. Enkä olisi todellakaan innoissani siitä että joku saa ruokamyrkytyksen ja syy on esim. mun koska ei voida mahdollisesti todistaa mistä myrkytys on saanut aikanasa.

Kuvitteleppa iltasanomien lööppiä täälläisenä;

Päiväkodin pienten ryhmässä ruokamyrkytys, yli puolet lapsista sairaana!

Miten reagoisit? Oletettavasti ensimmäisenä reaktio on kiukku siitä että mitä siellä on lapselle tarjottu. Lieventäisikö sitä tieto siitä että jonkun lapsen äiti oli leiponut kivan nalle kakun lapsensa syntymäpäivän kunniaksi ja tuonut sen hoitokavereille välipalalle?

Entä jos lööppi olisikin niin että lapsi sai päiväkodissa vakavan allergia reaktion, tarjottu kakku olikin marsipaania, ei sokerikuorrutetta.

En yritä provosoida vaan herätellä ymmärtämään miksi jotkin asiat ovat kiellettyjä. Edes minä en voi tietää onko kananmunat joita käytän leivonnassa tuoreita tai onko niistä mahdollista saada ruokamyrkytys. Sen myrkytyksen voi saada toki mistä vain, mutta päiväkodin on otettava vastuu siellä tarjotuista ruuista. Sama kuin allergioitten kanssa. Oikeasti ihmiset sekoittavat marsipaanin, sokerikuorrutteen ja vaahtokarkkimassan jne. tai unohtaa mainita ja sitten käy huonosti. En todellakaan haluaisi itse olla vastuussa tälläisissä tilanteissa. En tiedä mitä sanoisin sairastuneiden lasten vanhemmille?

Olen itsekkin leiponut ja vienyt aikanaan mielellään kakkuja hoitoon, mutta tosiaan ymmärrän miksi ei teolliset tuotteet ovat kiellettyjä. Toisaalta ymmärrän myös siksi että olen joutunut näkemään tälläisestä tilanteesta aiheutuneen ruokamyrkytyksen.

Mutta jos tämä on jonkun mielestä jyrkkä mielipide niin sitten on.

Piksu (Ei varmistettu)

Mutta kuinka epätasa-arvoista on tarjota niitä kaupan keksejä, jotka kaikki SAATTAVAT SISÄLTÄÄ PÄHKINÄÄ. Pähkinäallergikko jää aina ilman. :P

Corde

Ninhän se on, tai sitten ne sisältää munaa. Miinoja ja manuja vain sitten lapsille. Muistini mukaan niissä ei ole munaa, pähkinää tai soijaa. Sata varma en nyt sitten siitä pähkinästä ole, muisti kuva vain olisi sellainen että kaverin muksu sai niitä syödä ja oli allerkinen kaikille noille mitä mainitsin.

Omenainen

Tämä nyt ei päiväkoteihin suuremmin liity mutta sain ruokamyrkytyksen nimenomaan teollisesta kaupan ruoasta, jossa ketju oli katkennut eli tuota altistunut lämmölle. Sairaalassa ja kotona 3 vkoa. On myös tullut useita tutkimuksia viime aikoina joiden mukaan suolistosyöville altistaa nimenomaan teollisesti tuotettu ruoka, jossa on lisäaineita. Sama syy aiheuttaa länsimaissa diabeteksen ja selittämättömien suolistosairauksien räjähdysmäistä lisääntymistä. Siitäkin näkökannasta tämä teollisen ruoan suosiminen päiväkodissa on käsittämätöntä, sillä makutottumukset syntyvät tuossa iässä. Samoin rasva-asiassa mennään metsään - tosiasiassa esimerkiksi aivojen kehitykselle tietty määrä rasvaa on korvaamatonta. Terveyssuositukset laahaavat edelleeen teollisuususkoisessa suomessa näissä asioissa reippaasti jäljessä.

käsittääkseni (Ei varmistettu)

Järjellä varustettu ihminen ottaa selvää mitä allergioita on kyseisessä päiväkoti ryhmässä/koulun luokassa on ja laittaa vielä erikseen lapun mitä nämä tuodut keskit, kakut ym sisältää. :) Ei voi olla niin vaikeaa.

Ja väitätkö tosiaan, että joka ravintolassa, ruokakaupassa sekä kotona toimitaan pilkulleen hygieniakoulutuksen mukaisesti? Kehoitan ottamaan laput pois silmien edestä.

Muovikuu

"mutt myös se että kaupan hyllyltä ostetuista tuotteista hoitajallakin on takuu siitä mitä raaka-aineita leivonnainen sisältää."

Itseasiassa kun itse leivot tiedät tasantarkkaaan mitä pullissa on. Samoin muut.. tuskin kenelläkään tulisi mieleeen, että itse leipomasi puustit sisältää sitä samaa sontaa (värit, aromit ) kun kaupan pullat..

Oletko koskaan tutustunut tuoteselosteisiin? Kaupan levoksissa on lähes enemmän lisäaineita kuin missän muussa eineksissä..

Eriasia on tietysti , jos ajatellaan että pullat sisältää allergisoivia ainesosia, kun kaikilla on nykyään joku ruokavamma :D

Corde

Päiväkodeissa tietääkseni pääsyy on lista ainesosista, jotta osataan verrata siihen lapsien allergia listaan. Ja tiedän tottakai että ne miinat ja manutkin ja sun muut pågenin pullat sisältää sitä tätä ja tota, josta harvalla on oikeaa tietoa mitä ne ovat. Koti leivonnaisissa esim. pullassa taitaa olla tasantarkkaan 7 ainesosaa, joista varmaan margariinia käyttävän pullassa on niitä "en tiedä"-ainesosia lisänä.

(Sunnuntai leivontamargariini: Kasvirasvat, rypsiöljy, vesi, suola (1,0%), emulgointiaineet (E471, soijalesitiini), maitoproteiinivalmiste, happamuudensäätöaineet (E330, E500), A- ja D3-vitamiini, aromi, väri (beta-karoteeni).

Miksi voissa muuten on sitruunahappoa (E330) tai Natriumkarbonaattia (E500) eli paremmin tunnettuna soodaa?)

Öljyssä kun taas ei ole kuin sitä itseään, eli esim. meillä käytetään rainbown ruokaöljyä.

 

Mutta mielelläni tekisin lapsieni hoitoon ja kouluun herkkuja, vaikka perus korvapuusteja tai mokkapaloja ja tekisin jopa ihan mielelläni gluteenittomina ja munattomina jos tarve vaatisi. Mutta kun ei voi niin ei voi, ja ymmärrän kyllä siltikin sen miksi näin on.

Onneksi ei sentään asuta enää espanjassa jossa pitää tätä nykyä lapsen viedä jopa omat vessapaperit mukanaan jos tahtoo pyyhkiä :(

Marsublog

"Eikö voisi vain hyväksyä sen, että joka tapauksessa perheillä on erilaiset taloudelliset tilanteet, ja kaikki eivät koskaan tule tekemään samoja asioita."

 

Ei.

Lisää ideoita (Ei varmistettu)

Ehkä voisimme saada Suomeen kaikille myös saman palkan? Laitetaan myös kaikki ostot kortille, ettei kukaan saa enempää kuin toinen.

Marsublog

Ihailtavaa idealismia! Kannatan!

 

Julkisesti subventoitavilla palveluilla (kuten päivähoito) on yleensä tarkoitus saada aikaan toivottavaa yhteiskunnallista kehitystä (edistää siis vaikka tasa-arvoa, eikä epätasa-arvoa). Ymmärtänet eron verorahoin rahoitettujen palveluiden ja jokaisen itse ostettavien palveluiden (vaikka kampaaja) välillä.

 

Hetkinen (Ei varmistettu)

Ymmärtänet, että tässä on juuri kyse itse maksettavasta palvelusta, joka vain toteutetaan päiväkotipäivän keskellä.

Marsublog

Joka epätasa-arvoistaa, ei tasa-arvoista. Siispä päiväkodilla / kunnalla on oikeus haluta toiminnallaan ajaa muita arvoja.

Tommillahan on toki oikeus viedä lapsensa muskariin päiväkodin jälkeen.

Mutta (Ei varmistettu)

Miksi se epätasa-arvoistaa vain Helsingissä?

Marsublog

Varmasti muuallakin, muualla poliitikkoja / sosiaalitoimea ei kai sitten vaan kiinnosta.

Palaan (Ei varmistettu)

Vielä alkuperäiseen uutiseen, jonka mukaan muualla Suomessa muskaritoiminnasta oli HYVIÄ kokemuksia. Vai väitätkö, että Hesarin juttu asiasta oli puolueellinen?
Mistä tahansa asiasta voidaan kehittää ongelma, kun sitä katsotaan oikeasta näkökulmasta.

Corde

Tottakai voi.

Jos oletus on että itse täällä leveilen rahoilla joita tietenkin mulla on tilit väärällään niin olette väärässä. En vain ymmärrä miksi joistain asioista vedetään herne nenään heti kun sanoo jotakin joka ei osukkaan omaan mielipiteeseen. Itse yritin vain tuoda mahdollisuuksia esille en tyrkyttää että joka ikinen suomen päiväkoti pitäisi laittaa vanhemmat maksamaan pastillit. Kyse on kuitenkin pastilleista, ei lapsen ruuista. 

Ja kuten huomattu helsingissä on päätetty toisin kuin meillä täällä tampereen seudulla.

Marsublog

Hyvinvointivaltio ja tasa-arvo ovat ihmisille tärkeitä ja niistä halutaan pitää kiinni. Kyse ei ole mistään irrationaalisesta kaiken vastustamisesta tai "erilaisista mielipiteistä, DEAL WITH IT", vaan arvoista, siitä millaisessa maailmassa ihmiset haluavat lapsensa ensimmäiset vuodet viettävän.

 

Pääkaupunkiseudun ulkopuolinen Suomi on paljon tasa-arvoisempi kuin esim. Helsinki, jossa luokkaerot todella näkyvät.

 

En puhunut pastilleista mitään. Vai kommentoitko väärälle henkilölle?

Corde

taisipa mennä väärälle, anteeksi.

Lisää tietoa, kiitos (Ei varmistettu)

Millä perusteella väität, että muu Suomi on paljon tasa-arvoisempi kuin pääkaupunkiseutu? Faktoja pöytään, kiitos. Itse olen asunut tuolla muualla Suomessa 24-vuotiaaksi asti, ja oman kokemukseni mukaan se Suomi ei ollut yhtään sen tasa-arvoisempi kuin Helsinkikään. Kaikilla ei ollut samoja mahdollisuuksia silloinkaan.
Tämä on tosiasioiden kieltämistä.

Marsublog

Joo, siis sitä nimenomaan tarkoitin, eikä mielestäni hyvin ole missään, ei missään nimessä, mutta tilanne on kärjistynyt Helsingissä. Helsingissä ihmiset valitsevat (ns. koulushoppailu) paljon enemmän koska valinnanvaraa on. Tämä johtaa koulujen ja alueiden erilaistumiseen.

Marsublog

Eriarvoistumiseen, tarkoitan. Huono suomi.

Kanelibasilika
Tupa - Keittiö

Kun kaikki on liian helppoa, tulee kaikesta helposti vaikeaa.

J

Kun jollain ei ole varaa tai kiinnostusta maksaa mistään ylimääräisestä, niin sitä ei sallita muillekaan.

Tuo on tietysti yksi tapa katsoa asiaa. Jos tosiaan pitää lähtökohtaisesti ihan hyväksyttävänä sitä että lapset ovat perheensä taloudellisesta tilanteesta riippuen keskenään usein räikeän eriarvoisessa asemassa, niin kyllähän se varmaankin hyvätuloista pännii, jos tällaisia harrasterajoituksia asetetaan.

Musta tasa-arvon puolustaminen on yksi julkisten päiväkotien ja koulujen tehtävistä. Mua ainakin ahdistaa se miten se henkisen, taloudellisen ja kulttuurillisen pääoman kasvattaminen lähtee eriarvoistumaan jo päiväkoti-iästä lähtien. Lapset ovat varsinkin pääkaupunkiseudulla valtavan eriarvoisessa asemassa harrastusten suhteen. Voi vaikuttaa pieneltä jutulta, mutta pitkällä tähtäimellä ei ole.

En voisi olla enempää samaa mieltä. Äitinä maksaisin toki ilmomielin ylimääräistä päiväkotimuskarista, mutta tällaisessa asiassa kasvatusalan ammattilaisena kannatan yli kaiken tasa-arvoista toimintaa kouluissa ja päiväkodeissa. Perheiden resurssit ja tilanteet ovat erilaisia, se on selvää, mutta annettaisiin kaikkien lasten olla samalla viivalla edes päiväkodissa tai koulussa.

Jaana_79 (Ei varmistettu)

Eikö silloin voisi vaatia, että yksityiset päiväkoditkaan eivät tarjoaisi lapsille yhtään sen enempää kuin kunnalliset? Kielikylvyt, musiikkipäiväkodit, taidepäiväkodit jne. ne vasta laittavatkin lapset eriarvoiseen asemaan.

Siinä on se ero että siellä yksityisessä kielikylpypäiväkodissa kaikki osallistuvat siihen toimintaan. Ei niin että osa kuuntelee viereisessä huoneessa kun muut leikkivät ruotsiksi seinän takana.

Hetkinen (Ei varmistettu)

Eikö tässä ongelma ollutkaan isompi yhteiskunnallinen eriarvoistuminen? Kielikylpypäiväkodin lapset saattavat saada jotakin etua suhteessa tavallisen päiväkodin käyneisiin! Se etuhan on ostettu rahalla eikä se ole kaikkien meidän ulottuvilla.

FFFifi
Fitness Führer

Kielikylpyä, joka tarkoittaa siis maan virallisen kielen opetusta, tarjotaan kunnallisissa päiväkodeissa samaan hintaan kuin "tavallistakin" päivähoitoa. Pienituloisimmille päivähoito on ilmaista, ja se koskee myös kielikylpypäiväkoteja ja -ryhmiä.

J

Eikö tässä ongelma ollutkaan isompi yhteiskunnallinen eriarvoistuminen?

Oli se. On se.

Mutta kun tässä ei nyt keskusteltu yksityisistä päiväkodeista vaan siitä mitä tapahtuu kunnallisissa päiväkodeissa. Mutta joo, mun puolesta voidaan ruveta tässä keskustelemaan myös yksityisistä päiväkodeista ja yksityisestä terveydenhuollosta ja kaikenlaisesta eriarvoistavasta kehityksestä, passaa!

Musta on jotenkin ihan järkyttävää että nykyään voi ääneen todeta että "mitä sitten jos toisilla on huonommat lähtökohdat kuin toisilla, ei voi mitään". Etenkin kun puhutaan lapsista, mielestäni tuommoinen puhe on tosi surullista. Suomessa on jo pitkään eletty niin kuin luokkaeroja ja taloudellista epätasa-arvoa ei olisi enää olemassakaan.  Se on pelottavaa. 

 

Se on (Ei varmistettu)

Pelottavaa, kuinka hirveän huonosti Suomen historiaa tunnetaan, mikä näkyy tässä keskustelussa ja tekee minut todella surulliseksi. Suhteellisuudentaju on täysin kadonnut.
Elämä Suomen maaseudulla oli sata vuotta sitten kuin köyhimmissä kehitysmaissa nykyään. Vielä 50 vuotta sitten suuri osa eli köyhyysrajan alapuolella, eikä koulutus ollut läheskään kaikille mahdollista. Ei ollut varaa tai muuten mahdollisuuksia lähteä kouluun esimerkiksi vieraalle paikkakunnalle.
Kun tämän tietää ja tiedostaa, osaa asettaa asiat mittasuhteisiin. Muskari päiväkodissa ei uhkaa kerrassaan mitään tai ketään. Jokainen köyhyysrajan yläpuolella elävä kykenee nyky-Suomessa halutessaan - kyllä, se on halusta kiinni - sen saavuttamaan.

J

Onko suhteellisuudentaju mielestäsi sitä että todetaan että "älä valita, sinulla on kuitenkin paremmin kuin 50 vuotta sitten"? Onko esim. käsite "suhteellinen köyhyys" tuttu? Jos ei, suosittelen perehtymään. Köyhyys on muutakin kuin absoluuttista köyhyyttä jossa ei ole ruokaa eikä vaatteita.  

Muskari päiväkodissa voi kuulostaa pieneltä jutulta mutta ei kyse olekaan siitä pääsekö nyt jonkun yhden ihmisen yksi lapsi yhteen yksityiseen muskariin kesken päivän vaiko ei. Kyse on julkisista palveluista ja siitä mitä ne edustavat ja mitä eivät.  

Emilia M

Ja ei, se ei ole yksin halusta kiinni.

Monet omassa elämässään ponnistelemaan joutuneet tuntuvat ajattelevan, että koska he ovat päässeet päättäväisyydellään elämässä eteenpäin, niin muidenkin pitäisi pystyä samaan. Asiat vain eivät aina ole niin yksinkertaisia. Ihmisillä on erilaiset lähtökohdat. Masennus on nykyään tässä maassa valtavan yleistä, ja jo se tekee tilanteesta vaikean ja erottaa kehitysmaista tai viidenkymmenen vuoden takaisista oloista.

Jos puhutaan historiasta... Suomi on tosiaan muuttunut hyvin paljon viimeisen sadan vuoden aikana. Vielä viisikymmentäluvulla lähes kaikki olivat melko köyhiä. Sitten alettiin tavoitella hyvinvointiyhteiskuntaa, perustettiin peruskoulut ja muut. Hyvinvointiyhteiskunta oli huipussaan 1980-luvulla, jolloin lähes kaikilla oli töitä. Tuli 90-luku ja lama. Työttömyys lisääntyi, toisaalta toisista tuli Nokia-miljonäärejä. Tuloerot kasvoivat ja, tämä on syytä huomata, juuri tämä oli historiallisesti tässä maassa hyvin uutta.

Nyt tätä tuloeroja kasvattavaa politiikkaa on ajettu maassamme jo pitkän aikaa. Epätasa-arvoisuuden tunne on lisääntynyt. Vielä 1980-luvulla rikkaita oli kourallinen, tavalliset ihmiset kävivät töissä ja elivät kaikki keskenään melko samanlaista elämää. Ulkomaanmatkoja tehtiin harvoin, ja jos piti ostaa vaikka uusi telkkari, sitä varten säästettiin rahaa. Merkkivaatteisiin pukeutuvia kutsuttiin "jupeiksi"...

Nykyään, kuten kaikki tiedämme, suhde kulutukseen on muuttunut melko radikaalilla tavalla ja tämä aiheuttaa monenlaista arvovääristymää ja ahdistusta yhteiskunnassamme. Pikavippiongelmien yleisyydestä ovat varmasti kuulleet kaikki.

Toisaalta työttömyys on moninkertaistunut. Tavalliset, suorittavat työt, ompelijantyöt, tehdastyöt ym. ovat käytännössä kaikki siirtyneet halvemman työvoiman maihin. Vain vähän kouluja käynyt ihminen ei enää löydä itselleen töitä, toisin kuin vielä 1980-luvulla. Enää ei löydä välttämättä edes paljonkaan kouluja käynyt (tutustukaapa vaikkapa av-kääntäjien tilanteeseen).

Vaikuttaa ehkä siltä, että eksyn aiheesta, mutta yritän tuoda esiin, miten monitasoisia nämä ongelmat ovat.

Jos ongelmat ovat sillä lailla "todellisia" ja konkreettisia, kuin ne Suomessa ennen olivat ja köyhemmissä maissa ovat edelleen, on ne ulkopuolisen ehkä helpompi käsittää. Silloin myös eteenpäin ponnistelu on helpompaa: on selkeä suunta, mitä kohti mennä.

Nykypäivän Suomen perheiden ongelmat ovat kuitenkin paljon hienosyisempiä ja monimutkaisempia. Monet hyväosaiset eivät tunnu ollenkaan tajuavan, miten erilaisessa oloissa esimerkiksi työttömyydestä kärsivissä perheissä eletään. Miten työttömyys johtaa näköalattomuuteen, masennukseen, passivoitumiseen. Kun on vain kotona, eikä ole mitään tekemistä, elämä saattaa mennä pelkäksi netissä notkumiseksi ja teeveen tuijottamiseksi. Ahdistus lisääntyy, aivan toisenlainen ahdistus, kun mikä syntyisi esimerkiksi siitä, että joutuisi raatamaan koko päivän pellolla tai tehtaassa. Elämä tuntuu merkityksettömältä. Ongelmat kasaantuvat.

Ei tällaisessa perheessä välttämättä ymmärretä, millainen merkitys vaikkapa muskarilla voi olla lapsen kehitykselle. Ei osata priorisoida kulttuuria.

Hyvinvointiyhteiskunnan tehtävä on pyrkiä takaamaan kaikille tasa-arvoiset olot. Juuri kulttuuri on sellainen asia, millä on valtava vaikutus henkiselle hyvinvoinnille, mutta mistä monet ovat valmiita ensimmäisenä nipistämään. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että kulttuuria ei jätetä vain eliitin puuhasteluksi, vaan ihan kaikille lapsille tarjotaan mahdollisuus tutustua musikkiin, teatteriin, taiteeseen - mieluiten päiväkodista alkaen ja läpi koko peruskoulun.

Joonas (Ei varmistettu)

Toiset saavat enemmän palkkaa kuin toiset. Enemmän tienaavalla on mahdollisuus käyttää rahaa johonkin, mistä joku toinen joutuu tinkimään. Ei tämän tosiasian ääneen sanomisesta kannata järkyttyä. Suomalainen yhteiskunta kun vielä tarjoaa oikeasti kaikille aivan samat lähtökohdat, ja jokaisella on aivan yhtäläiset mahdollisuudet kouluttautua ja menestyä taloudellisesta taustasta riippumatta.

J

Muuten ok, mutta suomalainen yhteiskunta ei aivan oikeasti tarjoa kaikille yhtäläisiä mahdollisuuksia kouluttautua ja menestyä. Alle 300 euron opintotuki ei ole synonyymi tasa-arvolle. Koulutuksen periytyvyys (joka on yhä Suomessa suuri) ja sukupuolten välinen epätasa-arvo joka johtaa mm. siihen että naisen euro on yhä vain 80 senttiä ovat melko merkittäviä asioita. 

Emilia M

"Suomalainen yhteiskunta kun vielä tarjoaa oikeasti kaikille aivan samat lähtökohdat, ja jokaisella on aivan yhtäläiset mahdollisuudet kouluttautua ja menestyä taloudellisesta taustasta riippumatta."

En oikein tiedä, onko tämä trolli.

Kaikilla täällä ei ole samat lähtökohdat. On räikeää asioiden yksinkertaistamista väittää sillä lailla. Perhetausta vaikuttaa aivan valtavan paljon. On aivan eri asia kasvaa esimerkiksi perheessä, jossa molemmat vanhemmat ovat töissä, lapsia kannustetaan läksyjen tekoon ja harrastamista tuetaan - tai perheessä, jossa on työttömyyttä, siitä seurannutta masennusta, kenties alkoholismia. Ongelmat kietoutuvat usein yhteen ja periytyvät.

Peruskoulujärjestelmän, ilmaisen päivähoidon ja terveydenhoidon ym. yhtenä tavoitteena on nimenomaan tasoittaa sellaisia eroja. Sitä varten on kirjastot, uimahallit, jääkiekkokaukalot, kuntoradat, taidemuseoiden ilmaispäivät - jotta yhteiskunta olisi tasa-arvoisempi kaikille, täysin tasa-arvoinen siitä tuskin koskaan voi tulla.

Jos haluaa elää yhteiskunnassa, jossa kaikilla on samanlaiset lähtökohdat, sitä tukevia järjestelmiä pitää tukea kaikin mahdollisin keinoin. Viime vuosien kehitys on vienyt toiseen suuntaan, heikentänyt näitä rakenteita.

Miettikää, ketä äänestätte.

Pages

Kommentoi