Tän kesän duunit on painettu ja tää tyttö on kauan odotetulla lomalla! En muista millon viimeksi olisin ollut 2,5 viikkoa lomalla. Tarkoituksena olisi nauttia näistä upeista keleistä ja ottaa ihan rennosti. Nähdä paljon rakkaita, uida (talviturkki heitetty lauantaina!), makoilla rannalla, juhlia ja syödä hyvää ruokaa.
Käytiin tänään Haltialan tiloilla keräämässä herneitä ja kuvailemassa. PSST! Tonne saa siis kuka tahansa mennä ilmaiseksi popsimaan...
Sovin itselleni treffit. Mukava tyyppi, matkustellut paljon, hyvännäköinen ja hauska. Kaikinpuolin siis deittimateriaalia.
Se oli kotoisin Amsterdamista ja kerroin, että oon aina halunnut käydä siellä. No...
Kolme päivää sitten laitoimme puolisoni kanssa erohakemuksen ykkösvaiheen käyntiin.
Olen ymmärtänyt, että erojen kuuluisi olla riitaisia ja haastavia. Tämä ei kuitenkaan ole. Eromme ei ole yllättävä tai sisällä kovinkaan suurta draamaa. Ymmärrämme kai molemmat, että se olisi täysin hyödytöntä. Oikeastaan elämämme on vielä toistaiseksi jatkunut ihan normaalisti. Tai en välttämättä sanoisi suhdettamme "normaaliksi" parisuhteeksi ainakaan, mutta tulemme toimeen. Se mikä...
Parvekkeen ovesta puhaltaa viileähköä tuulta tänne tukahduttavan kuumaan asuntoon. Pimennysverhot ovat kiinni ja ulkonakin jo hämärtää. Ollaan askeleen lähempänä syksyä. Ihanaa!
Oli pakko vähän fiilistellä, kynttilän valossa, villasukat jalassa ja kirja kainalossa. Syksyä odotellessa <3
...
Olin pari päivää sairaslomalla, vuodelevossa.
Söin karkkia ja tölläsin Game of Thronesia. Jäin koukkuun (kumpaankin) ja ajattelin, että mitä tästäkin nyt sitten tulee, koko kesä telkkarissa kiinni.
Tänä aamuna heräsin enää siedettävän kipeänä, ja tajusin, että en ikävöinyt Game of Thronesia yhtään. Oli kiire Seitsemästä kuningaskunnasta omaan elämään, Eiran puistoihin ja Café Kokon voileipien ääreen.
...
Viime viikonloppuna jaloissani pyöri pienen ilveksen kokoinen hännäkäs. Se oli lainahännäkäs, kahden kodin välissä seilaava sulotar ("Se on poika", huomautti poikaystäväni. Iha sama.), joka tarvitsi äitinsä viikonlopputyön vuoksi majapaikan.
Ja minähän en tunnetusti sano ei millekään karvaiselle nelijalkaiselle. Te näsäviisaat voitte jättää lampaat pois laskuista.
...
Blogissa on tarkoitus puhua avoimesti Suomen kansallissairaudesta, masennuksesta. Siihen liittyen kerron kokemuksiani ahdistuksesta, paniikista ja elämänhallinnan menettämisestä. Siitä, kuinka melkein kaikki kaatui kohdallani vähitellen, silti niin nopeasti. Olen hoitaja joka on nyt totutellut hoidettavan rooliin. Haluan kertoa ajatuksiani ääneen, osittain toipuakseni, osittain jakaakseni arvokkaan, opettavan kokemuksen. Masennus on paitsi vienyt, myös antanut ja opettanut. Ja se tulee aina...
Hellurei ja pahoitteluni, että tällä palstalla on ollut viime aikoina hiljaisempaa kuin huopatossutehtaalla, mutta kaikenlaista on taas sattunut ja tapahtunut. Nyt kuitenkin asiat ovat taas normalisoitumassa ja paljastan teille yhden suurimmista syistä edellämainittuu hiljaiseloon (eikä se tällä kertaa ole valtava raskausvatsani, kuten viime heinäkuussa).
Ihan just.
Nyt.
...
On se aika kesästä kun en tosiaan osaa kirjoittaa mitään. Ja silti tuntuu siltä että pitäisi, koska nää on tärkeitä viikkoja.
Mun ajatukset menevät minuuteissa ylhäältä alas ja takaisin ylös. Sydän on ties missä, välillä Turussa, välillä ympäri maailmaa. Jännittää. Tekee mieli heittää ilosta volttia...
