Joululomalla rohkaistuin viemään Eddien ensi kertaa lastenteatteriin. Miksikö vasta nyt? No, uudet paikat ovat kolme- ja puolivuotiaallemme usein hankalia eivätkä aiemmat lastenkonserttikokemukset aina ole olleet erityisen rohkaisevia. Uuden ympäristön, ison ihmismassan ja kovien äänien yhdistelmä ei tavallisesti ole ipanaisemme mieleen – mikä saattaa olla (tai olla olematta) autismin kirjon piirre. Jonotamme yhä sinne autismikartoitukseen. Joululomalla […]

Englannissa kun eletään, täällä oppivelvollisuus alkaa 5-vuotiaana. Käytännössä koulu on aloitettava 5. syntymäpäivään mennessä eli kun lukuvuosi alkaa 1.9., aloitusluokalle tulevat lapset ovat syntyneet 4 – 5 vuotta aiemmin 1.9 – 31.8. välisenä ajanjaksona, eivät samana kalenterivuonna kuten Suomessa. Kesällä syntyneet ovat siis luokkansa nuorimpia, elokuussa syntyneet hädintuskin neljävuotiaita koulun alkaessa. Jottei koulusysteemi olisi liian […]

Joulu meni toivotun leppoisasti, huh helpotus. Perheemme aikuisten mielestä aattoaamun vegaaninen omena-mantelimaitoriisipuuro oli hitti, mutta eihän se toki nirsolle kolmevuotiaalle kelvannut. Viimeiset lahjat paketoin joulurauhan julistuksen ja sherrylasillisen siivittämänä, kun Mies ja lapsi lähtivät hakemaan anoppia serkkujen luota joulukylään. Palattuaan Eddie oli niin tohkeissaan serkkujen kanssa leikkimisestä ja mummin harvinaisesta vierailusta, ettei edes älynnyt mankua […]

Joulu saapui Lontooseen pikkuhiljaa Teneriffalta palattuamme. Joulukuusi, muotopuoli ja siksi tavallista edullisempi Nordmann Fir, valittiin lähipuiston kuusikauppiaalta, josta sen kotiin asti toimitti sama yrmyinen butch kuin parina aikaisempanakin jouluna – tästähän alkaa tulla jouluperinne. Ripustelin kuuseen samat puna-valko-hopeiset koristeet kuin aina ennenkin ja yritin saada Eddieä innostumaan myös kuusenkoristelusta; mitä vielä, heppua ei voinut vähempää […]

Huhhei, vuoden kamalin kuukausi sujahti ohi sen suuremmitta tuskitta. Lontoon marraskuu oli yllättävän leuto ja aurinkoinenkin – kurahaalareita tarvittiin vain muutama kerta, kumppareitakaan ei edes joka viikko. Välillä lämpötilat jopa hipoivat 15 astetta. Historiallista! Ja kuukauden viimeiseksi viikoksi karkasimme vielä ensimmäisiä yöpakkasia pakoon Kanariansaarille viettämään Eddien papan 70-vuotissynttärirääppiäisiä. Ensimmäinen etelänlomamme kolmeen vuoteen – mihin aika […]

Suomessa on kuluneella viikolla tainnut tuottaa päänvaivaa, milloin halloweenia harjoittavien ipanoiden sopisi lähteä karkinkerjuulleen: jo menneenä, lokakuun viimeisenä viikonloppuna, vai tänään kuun viimeisenä päivänä, vai vasta suomalaisen pyhäinpäivän aattona, joka tänä vuonna osuu ensi perjantaiksi. Onneksi täällä Anglosaksilandiassa ei moinen askarruta, vaan halloween on halloween, lokakuun viimeinen päivä, olkoon viikonpäivä mikä tahansa.  Me emme kolmevuotiaamme […]

Eddie on ollut kolmevuotias jo liki kolme kuukautta, mutta kun tämä(kin) katsaus on antanut odotella itseään, niin tässä tulee. Kolmivuotissynttäreidensä tienoilla Eddie puhui vielä enimmäkseen kaksisanaisia lausahduksia, mutta sen jälkeen puhe on mielestäni selvästi kehittynyt, ja varsinkin suomeksi. ”Isi lähtee junalla töihin!” poju julistaa arkiaamuisin aamiaispöydässä ja kääntää usein hitusen epävarmemmin: ”Daddy go t’ work […]

Eddien päiväkoti alkoi pari viikkoa sitten seitsemän viikon kesäloman jälkeen. Sama päiväkoti, mutta isompien, 3 – 4-vuotiaiden, ryhmä, jolla on käytössään kaksi pienehköä huonetta, minikeittiö sekä katettu pikkupiha, jolla voi (takapihan ulkoiluaikojen lisäksi) hyppiä trampoliinilla, roikkua puolapuissa tai piirtää isoon liitutauluun. Kaksi uutta opettajaa, joiden lisäksi päiväkodin johtaja sekä Eddien entinen omaope, päiväkodin erityislastentarhanopettaja, auttavat […]

No nyt alkoi Lyyti kirjoittaa! Ja Katie, toivottavasti. Vietin nimittäin tällä viikolla syntymäpäiviäni (jo neljättäkymmenettäneljättä, voitteko kuvitella? Minä en. Olen ikuisesti 32-vuotias.), ja oi onnea, sain Mieheltä lahjaksi uuden tabletin! Taisi olla kyllästynyt nyrpistelyyni teknisistä ongelmista ja huokailuihini siitä, miten en voi enää edes blogia kirjoittaa. Peukut ristissä, että saan taas kirjoitusvaihteen päälle! Vähän tahmealta […]

Koko elokuu meni ilman, että olisin vilkaissutkaan Lilyyn. Oho. Ja anteeksi, jos siellä enää ketään lukijoita on.  Syy radiohiljaisuudelleni tapaa olla se ja sama: tekniset ongelmat, eli iPad vetelee viimeisiään eikä puhelimella jaksa tekstejä naputtaa. Pöytätietokone on hankalassa paikassa, välikerroksen työhuoneessa, johon en voi vetäytyä kirjoittamaan kuin Eddien päiväuniaikaan tai iltamyöhällä – ja ne päiväuniajat alkavat […]