Tänään olen harjoitellut johdannaisuuksia sanoissa. Löytämään perusrunkorakenteen näkemistäni sanoista ja yrittänyt keksiä, mitä se siinä kontekstissa tarkoittaa, jossa se esiintyy. Ikään kuin seurata sitä kuuluisaa valkoista jänistä kaninkoloon Liinana ihmemaassa.

Ote runosta työn alla olevasta tositarinaan perustuvasta käännöstyöstä -> 

Heränneiden säteiden purppuraisessa kullassa

Aamunkoitto kohtaa maata, jota tuuli syleilee. 

-> обвеять  vanhoilla kauniilla kirjaimilla kietoa tai puhaltaa tai syleillä.

Syyttäjät eivät syleile, mutta silti kielen etymologia johtaa runoudesta oikeussaleihin. Ensimmäisen hallinnollisen ja oikeudellisen harjoitustekstini eli vanhan tutkintotehtävän 2024 yhteydessä kävi ilmi, että syyttäjällä ja syyttäjällä on eroa ja prosessia piti tutkia, jotta käännös menisi oikein. 

обвинение : syyte, обвиняемый: syytetty, vastaaja , mutta toisaalta виноват eli syyllinen! прокурор: syyttäjä ( прокурор райо́на ) aluesyyttäjä. обвеять verbillä on siis sama runko kuin syytteellä, mutta merkitys on täysin eri. Seikkaillessa proosallisen ja hallinnollisten lähdekielen tekstien välillä tarkkuutta vaatii sanan ymmärtäminen kontekstissa sekä tekstin sisällä, että tyylilajissa.

Tänään olen harjoittelun päätteeksi myös miettinyt sinnikkyyden merkitystä opiskelussa ja erityisesti kielen opiskelussa. Sinnikkyys on minulle kestävyyttä pitkällä aikavälillä harjoitella. Jos harjoittelisi kahdeksan tuntia päivässä kääntämistä kahden vuoden ajan, se olisi aika raskasta. Jos käännän yhden vanhan koetehtävän neljässä päivässä, teen harjoittelutyökalullani sanaston ja puran tekstin rakenteet ehdin kuukaudessa harjoitella monta asiakirjakäännöstä. 

Harjoittelukalenterini on nyt 4 tuntia käännösharjoitusta päivässä x 4 päivää ja tauko.Tauko ei tarkoita sitä, että en tekisi kielen parissa mitään. Elän sitä , joka päivä.