Tag: oma elämä

Ikä on hassu juttu. Kalenterin mukaan täytän tänään 26 vuotta. Olen tullut siihen tulokseen, että sen täytyy olla keskiarvo eri i’istä (miten niin suomi on vaikea kieli), jotka vaikuttavat minussa samaan aikaan. Fysiologisesti olen nimittäin jo kankea keski-ikäinen, joka liikkuu liian vähän ja jää mieluummin kotisohvalle katsomaan Haluatko miljonääriksi kuin lähtee baarin tanssilattialle hytkymään melodiattoman ”musiikin” […]

Viime päivät ovat olleet yhtä itsesäälissä vellomista. Tiedättehän – sellaista rumaa ruikutusta siitä, miten koko maailmankaikkeus on nyt taas valinnut juuri minut uhrikseen ja miten mikään ei vain onnistu. On tuntunut, että olen aina se, joka joutuu joustamaan. Vaikka kuinka näkisin vaivaa asioiden eteen, en saa mitään vastineeksi. Olen kokenut olevani väärinymmärretty ja kaltoin kohdeltu. […]

Kenelläpä meistä ei olisi pahoja tapoja – tottumuksia ja rutiineja, jotka ovat itsellemme haitallisia, mutta joita siitäkin huolimatta toistamme arjessamme jatkuvasti. Omalla listallani ei ole tupakointia eikä kynsien pureskelua, mutta kaikenlaista muuta ”mukavaa” sitäkin enemmän. Pahoihin tapoihini kuuluvat… 1. Huolimaton hampaiden harjaus. Vaikka pesen hampaat tunnollisesti aamuin illoin, jaksan harjata kerralla ehkä maksimissaan puoli minuuttia. […]

Olen salilla, ensimmäistä kertaa puoleentoista vuoteen. Fiilis on mahtava. Iloitsen päätöksestäni päästä jo pitkään jatkuneesta tunkkaisesta olosta eroon. Salin seinällä lukee ”Eläköön hyvä olo” ja se saa minut hymyilemään. Selviydyn pukuhuoneesta tutulle ja turvalliselle crosstrainerille, mutta heti lämmittelyn jälkeen se iskee. Vääntelehdin hermostuneesti ja vilkuilen ympärilleni. Kuvittelen, että kaikki tuijottavat. En uskalla kokeilla uusia laitteita, […]

Ihanaa ystävänpäivää! Lapsena oli kiva keräillä kavereiden vastauksia omaan ystäväkirjaan ja raapustella myös omia lempparijuttujaan muiden kirjoihin. Petra julkaisi ystävänpäivän kunniaksi omassa blogissaan ystäväkirjan, johon haastoi minut vastaamaan. Kiitos Petralle hauskasta ideasta – kaikki halukkaat voivat nyt vastailla omasta puolestaan ja levittää ystäväkirjaa eteenpäin 🙂 Mutta tässä siis melko tyttömäinen infopaketti Mäkelän mimmistä! Nimesi on: Kati Kuvaile […]

Onnellinen, kiitollinen, otettu, hemmoteltu, ilahtunut ja liikuttunut – siltä musta tuntuu nyt. Vietettiin lauantaina meillä ystävien kesken yhdistettyjä valmistujaistupareita ja enpä voi taas oikein muuta todeta, kuin että olen aika hiton onnekas tyyppi. Kun koti täyttyy ihanista ihmisistä, ruuasta ja juomasta, ilosta ja naurusta, hersyvästä huumorista sekä kepeästä kisailusta, kaikki on paremmin kuin hyvin. Vaikka tykkäänkin […]

Viime päivinä on sattunut ja tapahtunut kaikenlaista. Tässä mielivaltainen tiivistelmä viime viikosta. Mistä tietää, ettei olekaan enää nuorekkaasti cool vaan salakavalasti vanheneva täti-ihminen? Seisot bussipysäkillä perjantai-iltana, kun kädet taskussa laahustava nuori jätkä lähestyy sinua kysyen ”Onks sul heittää kessuu?” Suustasi pääsee tahattoman virallinen ”Ei, en polta, valitettavasti” ja jätkä katoaa yön pimeyteen naureskellen taas yhdelle kohtaamalleen […]

Ei herätyskellon vastenmielistä pirinää eikä sitä seurannutta luvattoman pitkää torkutusta. Ei kiireessä hotkaistua aamupuuroa eikä peilin edessä hukattuja minuutteja. Ei tummia silmänalusia eikä haukottelua aamuratikassa. On vain levollisia yöunia, jotka jatkuvat makeina aina puoleenpäivään saakka. Aamupalaa yöpaidassa ja tohveleissa, huoletonta laiskottelua ja äärettömästi aikaa omille lempipuuhille. Työttömän aamuhan kuulostaa ihan luksukselta! Eikun hetkinen. Työttömyys ei […]

Noin 3/4 elämästäni olen viettänyt koulunpenkillä. Se tuntuu näin kaksvitosena aika hemmetin pitkältä ajalta. Mutta kuten kuvasta näkyy, nyt alkaa riittää! Valmistuin nimittäin juuri filosofian maisteriksi ja suunnitelmissa ei ole enää ainakaan lähitulevaisuudessa tutustua yhteenkään opinto-oppaaseen. Monille opiskelu on pakkopullaa, toiset nauttivat siitä suunnattomasti ja suorastaan elävät oppiakseen. Itselleni se ei missään vaiheessa ollut vain […]

Sitä pitää itseään niin kaikkivoipana. Olo on elinvoimainen ja voittamaton ja sitten yhtäkkiä – bang. Nenä menee tukkoon ja tuntuu kuin silmien ja suun välissä möllöttäisi täyteen pumpattu ilmapallo, jota ei pysty puhkaisemaan terävimmälläkään kynällä, saati paketillisella Serlan nenäliinoja – nehän ovat ”silkinpehmeitä”. Päätä huimaa, kurkkuun sattuu ja elämä alkaa pyöriä pelkojen ympärillä: mitä jos nieluni turpoaa umpeen? Mitä […]