Kevään merkkejä mökillä

Kävimme  runsas viikko sitten mökillä. Siellä oli jo selvästi keväisempää kuin edellisellä käynnillä, vaikka lunta oli kyllä edelleen aika hurjasti. Aurinko paistoi ja vesi tippui räystäitä pitkin, pihamaallemme oli jo ehtinyt kertyä valtaisa vesilammikko. Ilmassa oli aivan selvästi kevään merkkejä, vaikkakin vielä vahvasti eletään nimenomaan alkukevättä.

Leikkasimme mökkipuutarhan omenapuut – se on kyllä myös itselleni varsinainen kevään merkki. Viime vuonna niitä tosin ei leikattu, joten nyt olikin taas jo korkea aika. Omenapuissamme oli viime kesänä jokin tauti, johon toivon myös leikkaamisen auttavan. Ja kyllähän nuo puut myös näyttävät todella paljon siistimmiltä ja paremmilta, kun ne on leikattu.

Meillä Helsingissä ei ole enää aikoihin ollut lunta, ja siksi tuntuu niin omituiselta, että vain alle tunnin ajomatkan päässä mökillä voi näyttää tältä. Pieni epätoivo meinasi kyllä iskeä – sulavatko nämä lumet tästä koskaan, ikinä, milloinkaan? Mutta sitten muistelin, että viime vuonna oli vielä huhtikuussakin paljon lunta, ja sitten toukokuun alussa elettiin ihan yhtäkkiä jo  täyttä kesää. Herättelen isosti toiveita, että tänä vuonna päästäisiin jo huhtikuun puolella mökkeilemään.

Meillä oli eväitä mukana ja keitimmekin mökin tuvassa kahvit. Mökissä oli aluksi kylmä, mutta kun laitoimme lämmittimen ja patterit päälle, niin melko nopeasti päästiin jo ihan siedettäviin lämpöasteisiin. Pohdimme samalla vähän mökin sisustusta. Ainakin uusi matto tarvittaisiin, ja ilmapatjan tilalle pitäisi vihdoin hankkia parempi peti. Mutta olisiko se kunnollinen joustinpatjasänky vai jonkinlainen sohvasänky (esimerkiksi Ikean Hemnes), that’s the question. Toin myös kotoa kaksi vanhaa helmitaulua seinälle kiinnitettäviksi, ne kun sopivat paremmin mökin tyyliin. Mitään sen isompaa ei mökin sisustusrintamalle  ei tänä kesänä kuulu, koska hommat saatiin niin hyvälle mallille jo viime kesänä.

Sen sijaan muita hommia on luvassa, mutta ne ovat vieläkin vähän kysymysmerkki. Sauna-asiassa ollaan nimittäin hiihdelty lupaviidakossa, sääntö-Suomi on taas antanut parastaan. Tästä asiasta ei vieläkään ole siis lyöty mitään päätöksiä lukkoon, vaan asiaa on soudettu ja huovattu suuntaan ja toiseen. Jälleen joudun siis toteamaan, että palataan asiaan.

Nyt ei kyllä yhtään enää malttaisi odottaa – mökkikausi, tule jo! Onneksi tämän viikon viikonloppuna ovat Kevätmessut, jonne olen saanut pääsyliput blogin kautta. Menemme sinne miehen kanssa yhdessä ihmettelemään kesämökki- ja puutarhajuttuja ja inspiroitumaan. Luulenpa, että tulen hankkimaan ainakin paljon siemeniä puutarhaan. Tykkäsin ainakin viime vuonna messuista tosi paljon ja olisin voinut fiilistellä siellä vaikka miten pitkään. Se vaara tosin on, että mökkikauden odotus kasvaa äärimmilleen. Mutta onneksi se sieltä ihan pian koittaakin. <3

-Netta / Instagram @nettafrancesca

Lue myös:

Terveisiä mökkipuutarhasta!

Rakennamme mökin vanhaan varastoon saunan

Suomen kesä on mökkeilijälle liian lyhyt

Harrastuksena mökkiremontti

Koti Piha ja puutarha Remontointi

Jos Veitola tulisi meille yökylään

Tykkään kovasti Yökylässä Maria Veitola -sarjasta. Sarjan ideahan on itse asiassa aikamoisen yksinkertainen: Maria menee jonkun tunnetun suomalaisen kotiin yökylään, he puuhailevat mitä milloinkin yhdessä, syövät ja keskustelevat asioista. Ei mitään super ihmeellistä siis varsinaisesti. Mielestäni sarjan keskiössä on kulloisenkin vieraan persoona ja ajatukset sekä hänen ja Marian väliset mielenkiintoiset keskustelut. Itse tekeminen on oikeastaan sivuroolissa. Joskus jaksot, joiden päähenkilöä en ole sen kummemmin entuudestaan tuntenut, ovat olleet kaikkein mielenkiintoismpia, ja joskus taas mielenkiintoisen oloisen henkilön jakso ei ole ollut oma suosikkini, jos esimerkiksi hänen ja Marian välinen kemia ei ole toiminut niin hyvin tai jos he eivät ole saaneet aikaan mielenkiintoisia keskusteluja.

Uskoisin, että ohjelman vieraat saavat aika vapaasti itse päättää, mitä haluavat Marian kanssa tehdä. Osa haluaa viettää tosi tavallista päivää – tehdä ruokaa, istua sohvalla ja katsoa lempiohjelmia ja tehdä ehkä jotain kotihommia, kuten haravointia, remonttia tai pihatöitä. Osa taas haluaa esitellä elämäänsä laajemmassa skaalassa ja vie Marian mukaan omiin harrastuksiinsa, kutsuu omia ystäviään kotiinsa, käy ulkona syömässä ja kuka mitäkin.

Aloin tuossa eräänä päivänä miettimään, että millaista ohjelmaa itse järjestäisin, jos Maria tulisi meille yöksi. Harmi, että hän ei vielä toistaiseksi käy tavisten luona! Mä haluasin, että päivä olisi minun näköiseni ja siihen sisältyisi sekä lempijuttujani että sellaisia arkisia asioita, jotka toistuvat elämässäni päivästä toiseen. Ja tietysti pitäisi olla aikaa jutella ja keskustella! Antaisin ihan ehdottomasti Marialle vapaat kädet kysyä ihan kaikesta, ja toivoisinkin että hän kyselisi kiperiä kysymyksiä, koska rakastan hyviä ja syvällisiä keskusteluja.

Marian yökyläily meillä voisi näyttää esimeriksi tältä:

Päivä 1:

– Kotikierros ja kahvittelu

Maria saapuisi meille, ja Frida-koira laittaisi pystyyn perinteisen tervetulokomitean. Kun sitä olisi aikamme ihmetelty, esittelisin Marialle meidän kodin. Tietysti muistaisin pitkän kaavan kautta selittää remontistamme, ja selitellä miten kesken sisustuksemme vielä on (teen sitä aina). Sen jälkeen keittäisin Marialle tervetuliaiskahvit. Koska en ole mikään varsinainen kodinhengetär, olisin varmaan hakenut lähileipomosta sekä suolaista että makeaa tarjottavaa. Kahvin äärellä juttelisimme ainakin kaikenlaisia peruskuulumisia – kodista, työstä ja vaikkapa parisuhteista.

– Lähtisimme mökille

Koska yksi elämäni isoista ja tärkeistä asioista on oma mökki, lähtisimme Marian kanssa käymään siellä. Olisi varmaan loppukevät tai kesä, joten menisimme katsomaan kasvimaan ja muiden kasvien tilanteen. Meidän mökillemme ajaa kesärajoitusten aikaan alle tunnissa, joten matka ei veisi liikaa aikaa. (Koska vihaan ajamista, laittaisi muuten Marian kuskiksi!). Ehtisimme kuitenkin ajomatkan aikana keskustella lisää. Maria haluaisi ehkä kysellä ainakin uupumuksesta, josta olen blogissakin kirjoittanut, ja josta olin myös viime syksynä kertomassa Trendi-lehden Facebook-livessä. Ylipäätään stressi, kiire, hektisyys ja mielenterveys olisivat todella mielenkiintoisia ja ajankohtaisia aiheita, koska Maria on itsekin niistä kirjoitellut ainakin Instassaan ja puhunut rohkeasti julkisesti omasta paniikkihäiriöstään.

Mökille saavuttuamme esittelisin tietysti mökin ja sen pihapiirin Marialle. Voisimme yhdessä kastella kasvimaan ja muut kastelua vaativat kasvit. Jos meillä olisi jo satoa, keräisimme sitä toki Marialle kotiinviemisiksi. Voisimme jälleen keittää kahvit ja syödä eväitä pihakeinussa kuunnellen linnunlaulua. Juttelisimme varmaan siitä, miten päädyimme mieheni kanssa reilusti alle kolmekymppisinä ostamaan itsellemme remonttikuntoisen mummonmökin ja mitä koko mökkitouhu meille edustaa. Meillä olisi kenties Frida-koira mukana ja voisimme myös käydä myös kävelemässä sen kanssa mökkimaisemissa.

– Kotiin & syömään

Alkuillasta ajelisimme takaisin kotiin Helsinkiin – ja taas ehtisimme automatkalla jutella hyvin. Tällä kertaa vaikkapa ilmastoahdituksesta ja ekologisista elämäntavoista. Kotona voisimme tilata jotain ruokaa vaikkapa Woltin kautta, ja katsella jotain hyvää sarjaa syömisen ohessa. Tässä vaiheessa varmaan voitaisiin myös nauttia myös lasilliset tai pari valkkaria, ja ehkäpä myös jotkut kasvonaamiot voitaisiin lätkäistä naamaan. Sarjan loputtua voitaisiin vielä hetki rupatella, kunnes olisi aika tehdä Marialle peti ja mennä yhdessä harjaamaan hampaat, ennen yöpuulle käymistä.

Päivä 2:

– Aamiainen & aamukävely Fridan kanssa

Vaikka en olekaan mikään kodinhengetär, tekisin toki Marialle aamupalaa. Tarjolla olisi ainakin kahvia, tuoremehua, luonnonjogurttia ja marjoja, leipää juustolla ja kasviksilla  sekä hedelmiä. Aamiaisen jälkeen lähtisimme käyttämään Fridan aamukävelyllä, ehkäpä Kaivarin kauniissa maisemissa. Saattaisimme pistäytyä myös koirapuistossa. Tässä olisi taas hyvin aikaa keskustella, ehkäpä esimerkiksi tulevaisuuden toiveista ja haaveista.

– Secondhand-shop kierros & lempikahvilassa vierailu

Fridan ulkoilutuksen jälkeen voisimme lähteä käymään parissa lempi 2ndhand -kaupassani. Ensin kävisimme Korkeavuorenkadun Fasaani Antiikissa ihastelemassa antiikkia ja vintagea. Minulla on hakusessa meille vanha käsinsolmittu matto, joten voisimme metsästää ainakin sellaista. Samoin yksi keittiön tuoli puuttuu. Kävelisimme myös Fredrikinkadulle Relove-secondhandstoreen katselemaan vaatteita. Kävisimme samalla myös lempikahvilassani Brooklyn Cafessa.

– Yrjönkadun uimahallissa vierailu

Putiikkierrokselta matkamme jatkuisi Yrjönkadulle, jossa menisimme uimahalliin. Vuokraisimme käyttöömme yläkerrasta lepohytin. Kävisimme uimassa ja tilaisimme lounaan hyttimme vieressä sijaitsevaan pöytään yläkerrassa toimivasta Café Yrjöstä. Uimisen aikana olisi hyvin aikaa höpötellä. (Yrjönkadun uimahallissa ei normaalisti saa kuvata, mutta eiköhän kuvausryhmä ole tottunut tällaisia hommia järjestelemään).

– Kotiin, tavaroiden pakkaus & hyvästely

Uimahallista siirtyisimme virkistyneinä kotiin, ja Marian vierailu alkaisi olla lopuillaan. Hän pakkaisi tavaransa, allekirjoittaisi tuttuun tapaan kiitoskorttinsa ja jättäisi lahjapussukan pedilleen. Halaisimme ja toteaisimme, miten kivaa on ollut. Hän kävelisi lyhyen matkan kotiinsa Punavuoreen.

Hahah, sellainen mielikuvitusmatka. Oikeastaan olisi monia juttuja, joita voisi olla kivaa tehdä, mutta nämä tulivat nyt täysin spontaanisti ihan ensimmäisinä mieleen.

Mitä sisältyisi sun kuvitteelliseen yökyläilypäivään? <3

-Netta

Lue myös:

Veitola-kirja on viisaan naisen näkymys elämästä

Puheenaiheet Oma elämä Ajattelin tänään Höpsöä