Vuosi luonnonkosmetiikkadödön käyttäjänä
*Sisältää mainoslinkkejä
Siirryin noin vuosi sitten luonnonkosmetiikkadeodorantin käyttäjäksi, eikä paluuta entiseen ole sen jälkeen ollut (eikä tule). Moni on kysynyt, että miksi luonnonkosmeettinen deodorantti? Tämä siirtymä tapahtui oikeastaan kahdestakin syystä: ensinnäkin se johtui ylipäätään kasvaneesta kiinnostuksestani luonnonkosmetiikkaa kohtaan, ja toisekseen huolestuin hieman luettuani lukuisia artikkeleita tavallisten antiperspiranttien sisältämästä alumiinista.
Antiperspirantit siis sisältävät alumiinia, samoin myös jotkut deodorantit. Näiden tuotteiden teho perustuu siihen, että alumiini tukkii hikitiehyet. Antiperspiranttien sisältämästä alumiinista on vuosien saatossa keskusteltu kiivaasti, varsinkin sen jälkeen, kun Darbre löysi rintasyöpäkudoksesta alumiinia ja esitti, että kainaloon levitettävällä alumiinipitoisella antiperspirantilla voisi olla syöpää aiheuttava vaikutus. Sittemmin aiheesta on tehty lukuisia uusia tutkimuksia, ja vuonna 2014 Euroopan komission tiedekomitea totesi, ettei ole näyttöä siitä, että antiperspiranttien käyttö voisi johtaa terveydelle haitallisiin alumiinimääriin. Alumiiniahan on monissa muissakin päivittäin käyttämissämme tuotteissa, kuten muussa kosmetiikassa ja jopa ruoassa ja juomassa.
Kosmetiikan kemikaaleilla on vaikutus meihin
Juuri vähän aikaa sitten uutisoitiin, että kosmetiikan sisältämillä kemikaaleilla on vaikutusta meihin. Tutkimuksen mukaan tytöt, jotka ovat altistuneet jo kohdussa kosmetiikan ja hygieniatuotteiden kemikaaleille, kypsyvät nopeammin murrosikään. Tästä taas saattaa olla useita terveydelle haitallisia vaikutuksia myöhemmin elämässä. Tutkimus ei koskenut juuri nimenomaan alumiinia, vaan erilaisia kemikaaleja ylipäänsä. Turun yliopiston fysiologian professori Jorma Toppari kommentoi jo vuonna 2015 Ylen artikkelissa olevansa huolissaan raskaana olevien naisten kemikaalialtistuksesta, joka voi vaikuttaa sikiön kehitykseen. Hän toivoo, että Suomessa otettaisiin käyttöön sama suositus kuin Tanskassa, jossa raskaana olevia naisia kehotetaan välttämään käytännössä kaikkea kosmetiikkaa, koska se voi vaikuttaa hormonijärjestelmiin.
Tuotteiden turvallisuudesta tiedetään tällä hetkellä todella vähän ja valmistajien tietoihin vaikuttaa heidän halunsa tehdä rahaa. Toppari nostaa esimerkkinä ftalaatit, jotka olivat ennen sallittuja kosmetiikassa, mutta uudempien tutkimustulosten jälkeen kiellettiin kokonaan. Koska on tieteellisesti osoitettu, että erilaisilla kemikaaleilla voi olla merkittäviä vaikutuksia sikiöön ja lapsen myöhempään kasvuun, laittaa se tietysti miettimään, mitä vaikutuksia niillä voi pitkällä tähtäimellä olla myös itse käyttäjäänsä. Vaikka alumiini ei nykytiedon mukaan (tosin asiaa edelleen myös jatkvasti tutkitaan) ole haitallista ihmiselle deodorantissa, olen päättänyt vähentää omaa kemikaalikuormaani ja siksi en halua enää tukkia omia kainaloitani alumiinilla tai muillakaan kemikaaleilla, varsinkin kun tutkimus kosmetiikan sisältämien kemikaalien osalta on vielä monin paikoin lapsenkengissä.
Olenkin itse siirtynyt jatkuvasti varsinkin ihon- ja hiustenhoidossa kohti luonnollisempia vaihtoehtoja, ja niin on tosiaan myös deodorantin kanssa. Olin kyllä alkuun hieman epäileväinen luonnonkosmeettisen deodorantin suhteen, koska olin lukenut niistä paljon juttuja, joiden mukaan ne eivät pidä hien hajua poissa, haisevat tunkkaiselta ja niin edelleen. Mutta tässähän on kyse samasta asiasta kuin monen muunkin kosmetiikkatuotteen kanssa – jokaisen pitää löytää se itselleen parhaiten sopiva tuote. Ihan ensin hipsin Ruohonjuureen ja ostin sieltä myyjän suosituksesta kokeiluun pienen purkin Schmidt’sin bergamotti-lime -deodoranttivoidetta. Kyseessä oli siis pikkuinen purkki, jossa deodorantti on voidemaisessa muodossa ja josta se levitetään kainaloon sormen tai pienen lastan avulla. Tuotteen teho perustuu ennen kaikkea sheavoihin ja ruokasoodaan. Voin myöntää, että epäröin tuotteen käytön aloituksen kanssa ehkä juuri tuon sormella levitettävän koostumuksen takia. Tuote lojui kaapin pohjalla varmaan pari kuukautta, kunnes sitten vanhan deodoranttini vedellessä viimeisiään otin sen käyttöön.
Kokemuksiani luonnonkosmetiikan deodorantista
En ole koskaan ollut kova hikoilemaan, ja jälkikäteen ajateltuna antiperspirantin ja vahvojen deodoranttien käyttäminen onkin ollut minulle oikeastaan aivan turhaa. (Myös asiantuntijan mukaan kolmasosa ihmisistä pärjäisi jopa kokonaan ilman deodoranttia – sitä käytetään usein vain sosiaalisen hyväksynnän ja tavan vuoksi.) Siksi myös luonnonkosmetiikkadeodoranttiin siirtyminen ei ollut minulle mitenkään hankalaa, vaikka monilla voikin antiperspirantista luovuttaessa aluksi ilmetä kovempaa hikoilua ja hienhajua, koska kropalla kestää hetki tottua luonnollisempaan tuotteeseen.
Itsekin huomasin kyllä ehkä pikkuisen jotain hajua aivan aluksi, mutta en mitenkään häiritsevästi. Myös tuotteen koostumukseen ja levitystapaan tottui melko nopeasti. Ihan aluksi taisin kuitenkin hetken aikaa vuorotella Rexonan kanssa ja esimerkiksi lähtiessäni juhliin saatoin turvautua ”varmuuden vuoksi” vanhaan deodoranttiini, mutta pikku hiljaa se jäi, ja purkin tyhjennyttyä en enää ostanut uutta perusdödöä tilalle, vaan käyttöön jäi ainoastaan luonnonkosmetiikkadeodoranttini.
Voidemaisen deodorantin loputtua hankin toukokuussa työmatkalla Ruotsissa itselleni roll-on -muotoisen luonnonkosmetiikkadeodorantin. Täytyy myöntää, että kosmetiikkaliikkeessä tuotteita vertaillessani päädyin siihen lopputulokseen, että todella moni luonnonkosmetiikan deodorantti tosiaan tuoksuu vähän tunkkaiselta ja mielestäni jollain tapaa jopa ”pahalta”. Tässä on siis selkeästi vielä kehittelemisen varaa. Sain ruotsalaiselta kollegaltani kuitenkin suosituksen, että ruotsalaisen Rosenserien-sarjan deodorantissa olisi paras luonnonkosmetiikkadödön tuoksu. Ja totta tosiaan, tuoksu oli raikkaan ruusuinen eikä yhtään tunkkainen! Tähän dödöön vaihtaessa tunsin taas ihan aluksi hetken aikaa vähän enemmän hajua kainaloissa, mutta se poistui hyvin pian. Olen nyt käyttänyt purkin loppuun ja tykkäsin todella paljon, onneksi tätä saa heidän kotisivujensa mukaan myös Suomessa muutamilta jälleenmyyjiltä.
Kesällä sain blogiyhteistyönä kolme Jolie Boxia, joista yhden mukana tuli *Weledan roll-on -deodorantti, joka minulla on myös ollut käytössä, mutta siitä täytyy sanoa, että sen tuoksu ei myöskään miellytä minua aivan maailman eniten. Jotain pientä tunkkaisuutta siinä on ja tietynlainen raikkaus puuttuu. Mutta aion ehdottomasti käyttää tämän loppuun, koska tuoksu on toisaalta myös sen verran mieto, etten sitä edes kunnolla tunne, varsinkaan käytössä. Muistelen, että jo Ruotsissa deodoranttia etsiessäni haistelin Weledan dödöjä, eivätkä niiden tuoksut miellyttäneet minua niiiin hirveästi. Mutta nämähän ovat myös täysin makuasioita.
Nyt olen viime viikot testaillut kotimaisen *Carita Cosmetiikan voidemaista deodoranttia. Sain tuotteen pr-näytteenä Caritalta I Love Me -messuilla, mutta vasta hetki sitten otin sen käyttöön, kun edellinen deodoranttini loppui. Enää voidemaisen deodorantin käyttöönotto ei tuntunut yhtään oudolta, koska olin sellaista jo kerran aiemmin käyttänyt. Caritan dedorantissa ehdottomasti plussaa on kotimaisuus – tuotteet valmistetaan käsityönä pienellä pajalla Nurmijärvellä. Sain valita messuilla deodoranttini useista tuoksuvaihtoehdoista, ja valitsin Sitrusraikas-tuoksun. Se on mielestäni nimenomaan erittäin raikas eikä yhtään tunkkainen, pistävä tai muuten huono tuoksu. Tuote myös levittyy iholle helposti, joten tätä deodoranttia voin ehdottomasti lämpimästi suositella – olen tykännyt tosi paljon. Eikä kannata tosiaan säihkähtää voidemaista koostumusta – omasta kokemuksesta voin sanoa, että siihen kyllä tottuu.
Nyt kun *luonnonkosmetiikan deodorantin käytöstä on tullut tapa, niin ainoastaan harmittaa se, ettei sen käyttöä ottanut tavaksi jo aiemmin. Olen ihan turhaan käyttänyt antiperspirantteja ja tavallisia dödöjä (ja niiden sisältämiä kemikaaleja), vaikka minulle sopii erinomaisesti luonnonkosmetikkadödö ja esimerkiksi mökillä ja kotioloissa pärjään oikeastaan ilman mitäänkin. Mikäli haluat lukea lisää luonnonkosmetiikkadeodoranteista, suosittelen myös lukemaan Lillin postauksen aiheesta.
Onko siellä muita luonnonkosmetikka-dödön käyttäjiä? Jakakaa vinkit hyvistä, kokeilu arvoisista tuotteista 🙂
-Netta
Lue myös:
Minun jokailtainen ihonhoitorutiinini
Testissä kotimainen palasaippua
