Kategoria: Yleinen

Pari viikkoa myöhemmin isäni oli ilmoittanut virallisesti siirtyvänsä taka-alalle firmassa ja alkavansa valmistautua eläkkeelle siirtymiseen puolen vuoden sisällä. Oli siis tosi kyseessä, ja minä olin varustautumassa ensimmäiseen strategiseen iskuuni, joka tapahtuisi nyt heti eikä yhtään myöhemmin. Sivelin peilin edessä smaragdinvihreän silkkimekkoni lyhyttä helmaa. Se oli sellainen vaate, jota en olisi voinut koskaan käyttää töissä, mutta […]

Makasin Lassen vuoteessa alastomana ja suustani pääsi pieniä, tyytyväisiä huokaisuja. Miehen kiharat ruskeat hiukset kutittivat rintakehääni, kun hän suukotti rintojani ja nuolaisi aika ajoin. Levitin sääriäni ja kutsuin häntä sanoitta lähemmäs. Hänen kätensä siveli reittäni, hänen huulensa nousivat kaulalleni ja kuulin hänen sopertelevan korvaani: -Tää on kuin runoutta, rakas. Taikaa. Upotin sormeni Lassen hiuksiin ja […]

Isäni aina sanoi, että olin kapinallinen. Muistan hänen toistaneen sitä jo silloin, kun en aivan ymmärtänyt sanan merkitystä. Ehkä hän tarkoitti sillä sitä, että tivasin jatkuvasti vanhemmiltani, miksei meillä ollut televisiota mutta kuitenkin tietokone, miksi äiti tai kukaan muukaan lähipiiristämme ei meikannut tai miksi en saanut alkaa harrastaa koripalloa pohjoispohjanmaalaisen kaupunkimme joukkueessa, vaikka olin siinä […]

Heräsin taas uuteen krapulaiseen aamupäivään eräänä toukokuun aamuna. Katsoin ympärilleni ja tapailin muistikuvia edellisillalta. Ei, en ollut tuonut ketään mukanani, enkä muistaakseni ollut tehnyt mitään julkista ja kohauttavaa, joka päätyisi ehkä juorulehtiin. Olin ollut ystäväni Ksandran kanssa bileissä, joita oli isännöinyt tuttavapiiriimme kuuluvan rikkaan isän poika, mutta emme olleet olleet ulkona muutoin kuin suuren tontin […]

-Mä oon ihan kauheen väsyny, valitin ystävälleni Henriikalle Helsingin keskustassa sijaitsevassa trendikkäässä kahviossa. -Sä tarvit piristystä elämään, Henriikka vastasi viileästi ja vilkaisi minua sitten paheksuvasti hörpäten rasvatonta latteaan. -Ja muodonmuutoksen, hän sitten lisäsi armottomasti. -Mulla on ihan liian kiire mihinkään sellaseen, totesin ja kohautin olkapäitäni ja silmäilin itseäni. Minulla oli vanha, väljä villapaita ja rähjääntyneet […]

Seisoin Helsinki-Vantaan lentoaseman saapuvien terminaalissa ja naputtelin hermostuneena jalkaani lattiaan. Lento Los Angelesista oli laskeutunut myöhässä, mikä vain lisäsi kiihtyneisyyttäni. Olisi voinut luulla, että minulla ei ollut mitään syytä hermoilla. Odotin ihmistä, joka oli ollut seitsemän vuotta elämästäni paras ystäväni, ja jonka kanssa olin taas viimeiset pari vuotta kirjoitellut sähköpostia lähes joka päivä. Santeri Aittamäki […]

Kello oli puoli kuusi iltapäivällä toukokuun alussa, kun tulin väsyneenä kotiin töistä. Oli perjantai-ilta ja huokaisin helpotuksesta, kun potkaisin avokkaani eteiseen ja ajattelin edessä olevaa viikonloppua. Sakari oli vienyt kaksivuotiaan poikamme äitini luo ja meillä olisi vapaa viikonloppu. Minulla oli selvä suunnitelma. Aikoisin nukkua, nukkua ja nukkua. Minut oli vastikään ylennetty palvelupäälliköksi suurehkossa tilitoimistossa ja […]

Olin vielä Ranskassa, kun Elias soitti minulle. Puolen vuoden pestini yhdessä Pariisin pienistä mutta ylellisistä luksushotelleista oli juuri päättynyt ja vietin parin viikon ansaittua lomaa, ennen kuin palaisin Helsinkiin ja aloittaisin työnhaun. Kun puhelin kilahti soimaan, istuin Boulevard de Montparnassella edessäni tuplaespresso, pallo vaniljajäätelöä ja Le Figaro, jota luin lähinnä kohentaakseni ranskan kielen taitoani. Huvituksekseni […]

Katsoin turhautuneena valkoista pukuani, jonka olin ostanut kalliista merkkiliikkestä Dubain valtavasta kauppakeskuksesta. Mekon hinta oli tehnyt järkyttävän suuren loven luottokorttitililleni varsinkin, kun olin lisäksi ostanut valkoiset, korkeat sandaalit, jotka sopivat asuun täydellisesti. Silkki hiveli ihoani halterneck-kaula-aukosta reisille ja säärille, joille se laskeutui epäsymmetrisenä, lyhimmillään polvipituisena ja pisimmillään melkein nilkkoihin. Istuin viiden tähden hotellin rantabaarissa Ajmanissa, […]

Kello oli puoli yksi yöllä ja minua väsytti. Olin istunut yökerho Vitiumissa jyskyttävän musiikin ja ihmismassaasta lähtevän melun keskellä Kaartinkaupungissa jo tunnin ja odottanut. Minun oli ollut määrä tavata klubin omistaja Konrad von Holstein tunti sitten, mutta isäni oli varoittanut, että joutuisin mahdollisesti odottamaan. Kreivi von Holstein ei ollut kuuluisa täsmällisyydestään. Oloni oli vaivautunut. Olin […]