Lentämättä lomalle

Yritän pitää hiilijalanjälkeni kohtuullisena, joten suuntasin lentämättä lomalle läheisiin Pohjoismaihin. Koska olemme pelkästään maata pitkin matkustamisessa noviiseja, valitsimme kohteet suhteellisen läheltä: Kööpenhaminan ja Tukholman.

Auringonlasku merellä.
Paras esiintyjä oli laivan viinibaarissa esiintyvä pianisti. Oli kiva fiilistellä musiikkia, ja katsoa samalla auringonlaskua nauttien gin tonicia.

Matkustimme Tukholmaan Viking Gabriellalla 16.–17.7 välisenä yönä. Perille päästyämme meillä oli kaksi tuntia aikaa päätyä oikeaan junaan kohti Kööpenhaminaa. Vaihtoehtona oli joko aikava bussi satamasta tai nopeampi kävely ja metro, joten aikaa ollessa riittävästi valitsimme stressivapaamman bussin. Junamatka kesti viisi tuntia, ja Kööpenhaminan asemalta matkustimme bussilla hotelliimme Ottiliaan Bryggerners Plads 7:n, joka sijaitsi vanhan Carlsbergin panimon tiloissa. Nimensä hotelli on saanut panimonomistaja Carl Jacobsenin vaimolta. Huoneemme sijaitsi vanhassa varastorakennuksessa, ja seinät olivat mukavan korkeat. Koko hotellin rakennus on suojeltu.

Minä lepäämässä hotellihuoneen ikkunasyvennyksessä olevassa lepotuolissa.
Hotelli Ottiliassa oli iso ikkuna ja suuri huonekorkeus.
Elefanttiportti vanhan panimon alueella.
Hotelli sijaitsee lähellä elefanttiporttia, joten sen löytäminen on helppoa. Veikkaan, että hakaristi ei viittaa näissä natseihin, vaan ristin alkuperäiseen merkitykseen, joka tarkoittaa hyvinvointia, hedelmällisyyttä ja luonnonvoimaa. Natsit pilasivat sen maineen muutamassa vuosikymmenessä.

Hotellin aamiainen oli erinomainen, ja sen kellarikerroksessa sijaitsi aikuisille suunnattu kylpylä Aire Ancient Baths, jossa vietimme yhden illan. Hotellin asukkaat saavat kylpylässä altaissa lillumisen jälkeen 30 minuutin ilmaisen hieronnan.

Osteria 19 sisäänkäynti.
Osteria 19 ruoka oli erinomaista.

Vanhan panimon alue on nykyään hyvää vauhtia gentrifikoitumassa, ja aluetta sekä rakennetaan yhä, että siitä yritetään muodostaa uutta urbaania hip-aluetta. Kävimme yhtenä iltana syömässä fine dining vegaaniravintolassa Beylassa, joka löytyi ihan hotellin läheltä. Ruoka ei kuitenkaan ollut niin hyvää kuin olisin toivonut: sienet maistuivat parhaiten. Parhaan annoksen söimmekin loman aikana hotellilta noin vartin kävelymatkan päässä sijaitsevassa Osteria 16:sta, joka tarjoili kalaisia antipastoannoksia. Osteria 16 on todella suosittu, joten pöytä kannattaa varata etukäteen.

Kööpenhaminassa kannattaa varautua siihen, että ruokapaikkojen keittiöt ovat yleensä kiinni lounaan ja päivällisen välisen ajan (noin klo 15–17), jolloin ruokaa saa ainoastaan pikaruokapaikoista tai etnisistä ravintoloista.

Frederiksbergin puisto.
Hotellin lähellä oli myös iso puisto, joka on itse asiassa Frederiksbergin palatsin puutarha.

Ensimmäisenä päivänä kävimme  tsekkaamassa kuninkaallisen blingin edustustiloissa Christiansborgin linnassa sekä Glyptoteketissä, jossa nähtävää oli niin paljon, että väsähdimme sinne patsaiden keskelle. Glyptoteketissä onkin masiiviset 10,000 taideteosta tai arkeologista löytöä. Ny Carlsberg Glyptotekin perusti teollisuusmagnaatti Carl Jacobsen, ja sitä rahoittaa sekä New Carlsberg Foundation että Tanskan valtio.

Bloggaaja ja puoliso ottavat peilikuvan linnassa.
Tämä Christiansborgin linnassa otettu kuva oli ainut yhteinen lomakuva meistä koko matkalta.
Linnan sali.
Linnan sali. Yksityiskohdat olivat vertaansa vailla.
Linnan kirjasto.
Linnan kirjastossa järjestetään muun muassa pienempiä valtiopäivällisiä.
Suihkulähde patsaineen Glyptoteketin vihergalleriassa.
Glyptoteketin suihkulähde on aina ollut mielestäni todella överi.
Patsas Glyptpteketin Egyptiosastolla esittää kuningas Ramesessista ja Ptah-jumalaa.
Patsas Glyptpteketin Egyptiosastolla esittää kuningas Ramesessista ja Ptah-jumalaa (noin 1200 EAA).
Egyptiläisten muumioiden arkkuja Glyptoteketissä.
Egyptiosasto kiinnosti minua eniten.
Roomalaisia patsaita Glyptoteketissä.
Patsaita siellä ja patsaita täällä. Roomalaisosasto oli myös todella kattava.
Naispatsaita 1800-luvulta.
Sitten pääsimme jo lähemmäksi omaa aikaamme.

Ostimme paikallisliikenteeseen 96 tunnin kaikki alueet kattavan lipun, jota käytimmekin yhtenä päivänä urakalla, käyden saman päivän aikana sekä Roskildessa viikinkilaivamuseossa, jossa näimme sekä alkuperäisien laivojen jäänteitä, että laivojen uusinnoksia satamassa, jotka on tehty vanhoja työtapoja käyttäen. Uusia laivoja myös veistettiin, kirvein tehtiin lankkuja valtavista pölkyistä silmiemme edessä. Tätä kutsutaan eksperimentaaliseksi arkeologiaksi. Museossa olisi myös päässyt lisämaksusta purjehdukselle, ja seuraavalla kerralla tähän pitää ehdottomasti osallistua.

Viikinkilaivoja laiturissa.
Laivojen kopiot löytyivät museon satamasta.
Alkuperäiset alueelta löytyneet viikinkilaivat.
Ja alkuperäiset sisältä museosta.

Kävimme samana päivänä myös Louisianan modernin taiteen museossa, mihin pääsee matkaamalla junalla Humlebækin asemalle. Asemalta on museolle noin 15 minuutin kävely. Museoalueen ensimmäisen omistajan Alexander Brunin kaikki kolme vaimoa olivat nimeltään Louisa, joista museo on saanut nimensä. (No eipä ainakaan tullut Alexanderilla kuiskittua väärää nimeä lemmen huumassa partnerin korviin). Museo on upea niin vanhalta kuin uudeltakin puoleltaan, ja hienolla puistoalueella on veistoksia. Museosta löytyy myös kahvilaravintola, jossa voi myös istua ulkona.

Louisianassa oli muun muassa Pirosmanin näyttely.
Louisianassa oli muun muassa Pirosmanin näyttely.
Pirosmanin teos valkoinen emakko poikasineen.
Pirosmanin teos valkoinen emakko porsaineen.
Alberto Giacometti.
Alberto Giacomettin teos venetsialaisia naisia Louisianassa.
Näkymä Louisianan ikkunasta.
Luonto, taide ja arkkitehtuuri kietoutuvat upeaksi kokonaiselämykseksi Louisianassa.
Käytävä Louisianassa.
Käytävä Louisianassa.

Tämäkään loma ei sujunut sairastumatta – tällä kertaa vatsatautiin.

21.7. matkasimme Tukholmaan, missä yövyimme hotelli With Urban Delissä ihan ydinkeskustassa Sveavägen 44:ssä. Hotellin huoneet ovat kaikki kellarikerroksessa, joten ikkunoita ei ole. Koska itse sairastuin vatsatautiin seuraavana aamuna, en Tukholmasta ehtinyt nähdä kuin hotellihuoneen seinät. Hotelli Within aamupala on myös erinomainen, jota puoliso kiikutti minulle huoneeseen, kun en uskaltanut poistua kaukaa vessasta.

Itämeri ylitettiin taas Viking Linella ripulilääke Imodiumin voimin. Aikaisemmin sairastunut puoliso oli menettänyt ympärysmitastaan senttejä, itse olin litteävatsainen laivan saapuessa Helsinkiin. (Kunnes söin kotiin päästyäni aamupalamyslini, josta vatsa turposi kamalasti – ehkä on aika siirtyä loman jälkeen vihdoin noudattamaan IBS-vatsalleni sopivampaa Fodmap-ruokavaliota. Lyhyt googlaus paljasti, että lempimyslissäni on noin 3–4 IBS-ruokavalioon sopimatonta ainesosaa).

Viimeksi Irlannissa Dublinissa käydessämme saimme koronan, ja tällä kertaa turistivatsataudin. Toivottavasti seuraavat lomat sujuvat sairastumatta!

Aino Elina

Kulttuuri Matkat Museot ja näyttelyt

Joogaleirillä Hartolassa Itä-Hämeen opistossa

Kävin sisareni kanssa parin päivän joogaleirillä Hartolassa Itä-Hämeen opistossa. Joogaohjaajien Annika Rouvinen ja Jore Marjaranta Valoa ja voimaa -joogaretriitti alkoi tiistaina 11.7. ja päättyi torstaina 13.7.

Olemme siskoni kanssa autottomia, joten menimme Hartolaan Helsingistä Onnibussilla. Menomatkalla kävelimme noin 30 minuutin matkan pysäkiltä opistolle, mutta paluumatkalla saimme onneksi yhdeltä kurssilaiselta kyydin bussipysäkille.

Bussipysäkki valtatiellä 4.
Onnibussilla pääsimme noin 30 minuutin kävelymatkan päähän opistosta.
Hartolan vaakuna.
Hartolan vaakuna toivotti meidät tervetulleiksi.

Sisareni on joogannut jo noin 20 vuoden ajan aktiivisesti, joten häneen verrattuna olen aika noviisi silloin tällöin joogaaja. Joogaretriitti kuitenkin sopi hyvin myös vähemmän jooganneille, ja olipa mukana ihan aloittelijoitakin. Molemmat joogaohjaajat olivat ohjanneet yli 10 vuotta, ja tunneilla pysyi selkeän opetuksen ansiosta hyvin mukana. Molemmilla ohjaajilla oli hieman eri tyylinsä opettaa, mutta ne sopivat hyvin yhteen luoden hyvän kokonaisuuden.

Jore Marjaranta kitaran kanssa esiintymässä.
Monelle Jore Marjaranta on myös muusikkona tuttu, ja hän musisoi niin loppurentoutuksien aikana kuin yhteisessä illanvietossa.

Laskeskelin, että liikuntaa tuli leirillä kaikkine kävelyineen noin 9,5 tuntia, joista noin 7,5 tuntia oli joogaa tai muuta kehollisia harjoitteita.

Retriitissä edustettuina olivat niin pehmeä yinjooga, energisempi hathajooga, puhdistava kundaliinijooga kuin kasvojooga. Tutustuimme myös suomalaiseen terveysliikuntamuotoon asahiin, joka ottaa mallia tai chistä ja qigongista sekä sisareni koomisena pitämään shaktitanssiin.

Joogaa metsässä aukealla.
Teimme meditatiivisen kävelyn läheiseen sekametsään, jossa joogasimme puita ja kiviä apua käyttäen. Kuva Unsplash.

Aamut alkoivat joogalla jo kello 7, johon oli tarkoitus tulla syömättä mitään, koska aamiainen oli vasta puolentoista tunnin joogasession jälkeen. Itse en kuitenkaan näin matalalla verenpaineella pystynyt olemaan syömättä, koska pelkäsin muutoin pyörtyväni aamujoogan aikana. Joten aamulla nakersin joko proteiinipatukkaa tai mussutin banaanin ennen joogatunnin alkua.

pihajoogaa
Joogasimme myös opiston eli entisen Eekuun kartanon pihassa. Kuva Unsplash.
Opiston takapihan nurmialuetta vanhoine puineen.
Opiston takapihalta löytyy niin aavaa nurmikenttää kuin vanhoja puitakin.
Opisto takaa.
Opistolla oli samalla maalausremonttia meneillään, mutta meitä se ei haitannut. Samoihin aikoihin järjestettiin toinenkin kurssi, mutta emme edes törmänneet sen osallistujiin.
Huvimaja.
Huvimajassa teimme kasvojoogaa peilejä apuna käyttäen. Lisäksi leirin päättävä sydänpiiri järjestettiin siellä.

Meillä oli täysihoito ja syömässä kävimme läheisellä Hartolan golfklubilla. Ruuan piti olla kasvispainotteista, mutta kyllä lihaakin oli tarjolla. Ruoka oli tyypillistä laitosruokaa ja ruoka olikin epäonnistunein osa leiriä. Voin vain kuvitella, miten pöyristynyt herkkusuu puolisoni olisi ollut ruokatarjonnasta. (Sacré bleu, mitä tämä on(!) [hah, miksiköhän puolisoni puhuu kuin Hercule Poirot konsanaan tässä kuvitelmassani 🤪])

Itä-Hämeen Opisto eli entinen Eekuun kartano edestä.
Itä-Hämeen opisto eli entinen Eekuun kartano edestä.

Opisto sijaitsee luonnonkauniissa maisemassa Hartolan Kaikulanmäellä, ja siihen johtaa puitteisiin sopiva pitkä koivukuja. Opiston päärakennus on 1700-luvulta, ja entinen Eekuun kartano, joten tilukset ovat sen mukaiset. Upeita viheralueita ja ihania vanhoja puita. Koivukuja ei kuitenkaan enää näytä niin kauniilta, kun oppii kartanon historiasta, että useat mäkitupalaiset ajettiin tien rakentamisen alta pois. Opisto perustettiin tilalle vuonna 1908.

Koivukuja.
Koivukuja johtaa kartanolle.

Olimme yötä asuntolamajoituksessa, koska halusimme yöpyä opiston vanhoissa 1700-luvulla rakennetuissa tiloissa. Huoneemme (numero 24) oli tukalan kuuma koko ajan, kun ulkona lämpötilat pysyivät päivisin hellelukemissa. Lisäksi pettymykseksi asuntolan ihanat hirsiseinät oli kuitenkin pinkopahvitettu. Asuntolassa oli käytössä yhteinen WC ja suihku, mistä löytyi myös pesukone, sekä erillinen keittiö kokkausmahdollisuuksineen.

Kangasmetsä.

Opistolta lähtee monta vaellusreittiä ja läheltä löytyy kaksi uimapaikkaa, joihin molempiin on noin 10 minuutin matka. Paremmasta uintipaikasta Jääsjärvellä löytyy niin auringonottoon sopivaa nurmialuetta, pieni hiekkaranta kuin miellyttävää hiekkapohjaakin. Jääsjärven rannalla on myös iso pukukoppi miehille ja naisille, josta löytyy myös vessa. Hotelli sijaitsee opiston vieressä ja siellä olisi ollut joka ilta mahdollisuus saunoa, mutta sähkösauna ei innostanut, joten jätimme tämän aktiviteetin väliin.

Jääsjärvi.
Jääsjärven uimapaikka oli hieno, ja sitä ympäröivällä nurmikolla on hyvä ottaa aurinkoa lämmitellen treenattuja lihaksia.

Valoa ja voimaa -joogaretriittiä on järjestetty jo pitemmän aikaa, ja moni osallistuja olikin käynyt järjestäjien useammalla retriitillä, joten kurssille oli muodostunut vuosien saatossa oma sisäpiirinsä, johon sisään pääsy oli vähän hankalaa. Kaiken kaikkiaan suosittelen kuitenkin sekä kurssia että opistoa!

Kivitorni.
Kuten joogaretriitin päättävässä sydänpiirissä kerroin, leiri auttoi minua löytämään takaisin keskukseeni ja olemaan itselleni läsnä kiireisen kevään jälkeen, jonka olin vain suorittanut läpi. Kuva Unsplash.

Aino Elina

Kuvat Unsplash ja oma arkisto.

Hyvinvointi Hyvä olo Liikunta Suosittelen