Vaarallisen lähellä valmistumista

Opinnäytetyöni julkaistiin tällä viikolla Theseuksessa, joten alan olla aika lähellä valmistumista. Työni käsitteli median maksumuureja ja niiden parhaita käytäntöjä. Olen tykännyt opiskella Haaga Heliassa journalismin ylemmässä koulutusohjelmassa, mutta nyt on pian aika jättää jäähyväiset – ainakin vähäksi aikaa – opiskelulle. Kiitos vielä kaikille opinnäytetyöni kyselyyn vastaajille!

Pitkähiuksinen ihminen sanomalehti päänsä päällä peittäen kasvot ja päälaen.
Opinnäytetyön kirjoittaminen oli täynnä tuskaa. Ennen viimeistä palautusta toisen arvioijan toimesta työn seitsemästä luvusta uusiksi meni kolme.

Aloitin opintoni jo vuonna 2019, mutta opinnäytetyö jäi muiden opintojen jälkeen roikkumaan. Onneksi sain ottaa sitä varten vapaata, niin kaikki opintosuoritukset on nyt tehty!

Valmistun, mutta en kyllä koe olevani koskaan valmis – niin ammatillisessa mielessä kuin muutenkaan. Aina on jotain parannettavaa. Minulla on opintovapaata vielä kesäkuu jäljellä, ja aion käyttää sen terveelliseen elämään panostamiseen. Ensimmäinen muutos on jo tehty: lopetin itseni jatkuvan punnitsemisen. Muutos on iso askel, koska aiemmin punnitsin itseni joka päivä. Yritän myös kuunnella kehoani enemmän syömisissäni.

Henkilö henkilövaa'alla, esillä kuvassa vain jalat ja vaaka.
Vaa’an lukema ei kerro mitään ihmisarvosta.

Olen aloittanut tavoitteellisen kuntosalitreenaamisen toiveenani terve ja toimiva keho läpi elämän. Panostin itseeni ja otin saliltani personal trainerin, jonka kanssa treenaamme kerran viikossa. Siitä on oikeasti ollut huomattavasti hyötyä, koska pt korjaa väärät tottumukset tehdä liikkeitä. Lisäksi olen oppinut häneltä paljon lisää liikkeitä. Tangolla ja painoilla pääsee jo pitkälle, ja käytänkin varsinaisia kuntosalilaitteita tällä hetkellä aika vähän. Muuten treenaan itsenäisesti salilla ja käyn joogassa. Syksyllä salillani luultavasti toteutuu bootcamp jo jonkin aikaa treenanneille, johon todennäköisesti myös ilmoittauduin. Bootcamp-ryhmä ei ole liian iso, ja on hyvä vaihtoehto niille, jotka haluavat treenata personal trainerin opastuksella, mutta joille yksilötunnit ovat liian hintavia.

Kuva kuntosalin painoista, taustalla nainen tekee olkapäätreeniä.
Personal trainerin palkkaaminen oli hyvä päätös!

Joogasta pidän, koska se rauhoittaa minua, ja laittaa syvät lihakset työhön. En todellakaan ole hyvä joogassa, ja tuskin minusta sellaista koskaan tulee, mutta pidän siitä. Olen joogiksi liian jäykkä. Tämä on tietynlainen ahaa elämys, että meidän ei tarvitse ollakaan hyviä asioissa, joita tykkäämme tehdä. Haaveilen jossain ihanassa kohteessa järjestetystä joogaleiristä terveellisine ruokineen, ja suunnittelimme siskoni kanssa menevämme sellaiselle tulevaisuudessa. Ensiksi täytyy vain säästää – valitettavasti leirit ovat aika hintavia. Mutta varmasti sellainen once in a lifetime -kokemus. Vinkkejä hyvistä joogaleireistä otetaan vastaan!

Aino Elina

Nainen takaapäin kuvattuna vastavalossa istumassa risti-istunnassa, taustalla palmu.
Joogaleiri olisi pitkäaikainen haave.

PS: 19 viikkoa vaatteidenostolakkoa takana. Opin tällä viikolla, etten todennäköisesti voikaan ostaa suunnittelemaani mekkoa vaatelakon jälkeen, koska sen materiaalia ei enää ole saatavilla. Tulen kuitenkin toimeen ihan hyvin ilman. Esimerkiksi tälläkin hetkellä vaatekaapissani on vaatteita, missä on vielä hintalaput tallella. Enköhän siis löydä omasta vaatevarastostani jonkun koltun valmistujaisiini, jotka hyvässä lykyssä ovat jo tässä kuussa.

Kuvat oma arkisto ja Unsplash.

Auta Ukrainan sodan uhreja – katso kooste avustuskohteista tästä: https://linktr.ee/apuaukrainaan

Hyvinvointi Liikunta Suosittelen Opiskelu

Mitä jos ystävät ovatkin sielunkumppaneitamme?

En oikein usko, että elämän auvo ja autuus löytyy vain parisuhteesta. Parisuhdekeskeinen länsimainen kulttuuri ylenkatsoo ystävyyssuhteita, vaikka ne voivat olla monelle parisuhdetta tärkeämpiä.

Kaksi naista.
Ystävät tulevat AINA ennen miesystäviä.

Olen 1990-luvun kulttuurin tuotos, ja niinpä ajattelin nuorena, että päämääräni elämässä on löytää puuttuva toinen puoliskoni, sielunkumppanini – ja muusta viis. Näin minut ehdollistettiin viihdeteollisuuden puolesta. Olisin onnellinen kun vain löytäisin tuon minusta puuttuvan palasen toisesta ihmisestä. Mutta ehkä se mitä etsin ei lopulta ollutkaan romanttinen rakkaus vaan jotain aivan muuta.

Let’s face it: mikään ei ole ikuista. Itsekin olen parisuhteiden aallokoissa haaksirikkoja kärsinyt, koonnut palaseni ja aloittanut alusta uudelleen. Sen sijaan pisimmät ihmissuhteeni – jos synnyinperhettä ei lasketa – ovat olleet ystäväni, joista vanhimmat tapasin jo lastentarhan hiekkalaatikolla ja loput ala-asteen alkaessa. Mielestäni länsimainen yhteiskunta kuitenkin ylenkatsoo ystävyyssuhteita nostaen parisuhteen näiden ohi tärkeimpänä, vaikka ystävyyssuhteet voivat olla kenen tahansa henkiselle hyvinvoinnille huomattavasti tärkeämpiä kuin suhteiden pyhä lehmä eli parisuhde.

Valo siivilöityy tammenlehdistön lävitse.
Jos elämä on jotain opettanut, niin arvotan ystävyyssuhteitani enemmän kuin parisuhdettani.

Muistaakseni Carriekin kirjoitti joskus Sinkkuelämässä, joten taidan lainata häntä kun totean: mitä jos ystävät ovatkin niitä oikeita sielunkumppaneitasi? (Edit: internetin mukaan tämän totesi Charlotte.) Romanttinen rakkaus ei ole kuin onnellisuuslaastari, joka paikkaa elämän yht’äkkiä onnelliseksi. En löytänyt itsestäni puuttuvaa palaa. Löysin itseni. Ja ymmärsin, että arvotan ystävyyssuhteitani (sisaruussuhteitani myös) enemmän kuin parisuhdettani.

Ystäväni ovat nähneet minut parhaimmillani ja he ovat nähneet minut huonoimmillani. Ja silti he välittävät minusta. Puolisoni on nähnyt minusta vain yhden elämänvaiheen, joten hän ei mitenkään voi tuntea minua yhtä hyvin kuin ystäväni. Ja se on ihan fine – onhan tässä vielä aikaa tutustua.

Aino Elina

Nainen kantaa vaatekasseja.
Shop till you drop?

Ps: 18 viikkoa vaatteidenostolakkoa takana(!) Kissat tiputtivat vaatehuoneen tasoilta vaatelaatikoita alas, joten tällä hetkellä vaatehuoneessa odottaa setvittävä kaaos, johon en ehtinyt opinnäytetyön viimeisissä väännöissä paneutua (työ on nyt palautettu ja kypsyysnäyte tehty). Kissataloudessa avohyllyt ovat aivan saatanasta, joten ensi kuussa voisikin vähän mittailla, mitkä säilytysjärjestelmät vaatehuoneeseen mahtuisivat. Pohdin nyppyjen poistajan ostoa, jolla uskon, että yksikin neuletakki olisi kuin uusi käsittelyn jälkeen. En vieläkään löytänyt lempimekkoani talvisäilytyksen jälkeen ja ihmettelen, minne olen sen tunkenut.

Kuvat oma arkisto ja Unsplash.

Auta Ukrainan sodan uhreja – katso kooste avustuskohteista tästä: https://linktr.ee/apuaukrainaan

Suhteet Ystävät ja perhe Hyvä olo Ajattelin tänään