Kun mietitään kuulasta, hehkuvaa ihoa, kaiken takana on kosteutus. Hyvin kosteutettu iho näyttää hehkuvalta ja kuulaalta. Itselläni kuulaudesta pitää huolen myös hieman rasvoittuvaisuuteen taipuva ihotyyppi, joten mattapintaa minun olisi turha edes tavoitella, etenkään kesällä.

Uskon vakaasti, että parhaat konstit hehkuvaan ihoon ovat: hyvä ravinto – riittävä vedenjuonti – liikunta – hyvät unet. Kamalan tylsää, mutta siinä on perusta jonka päälle on hyvä rakentaa.

Me kaikki tiedämme, että arjessa usein jokin noista osa-alueista ei ole niin hyvässä tasapainossa, joten pieni pintapuolinen boostaus ei ole pahasta.

Aina kun meikkaan, kosteutan ihon kunnolla. En pese kasvoja, pyyhkäisen ne vaan kevyesti misellivedellä tarvittaessa. Tämän jälkeen suihkautan ruusuveden, ja lisään C-vitamiiniseerumin. Sekä tietenkin silmänympärysvoiteen. Päälle laitan kosteuvoiteen. Haluan että iho on tässä vaiheessa pehmeä, napakka ja todellakin kostean tuntuinen. Kesällä jätän yleensä meikkivoiteen väliin. Lisään sävytetyn aurinkosuojan, ja peitevoidetta tarvittaessa kohtiin jotka sitä tuntuvat kaipaavan. Jos laitan meikkivoidetta, sekoitan siihen muutaman pisaran seerumia, jotta se on varmasti kevyt ja kuulas iholla.

Tämän jälkeen huiskin aurinkopuuteria, poskipunaa, ja sitten kuultoa antavia tuotteita. Suosikkini on Zuiin Mango-sävy, sekä Korennon voidemainen Rose quartz high lighter. Kummatkin tekevät täydellistä jälkeä, ja ovat super riittoisia.

Levitän tuotetta kulmaluulle, nenän varteen, poskien korkeimmalle kohdalle, sekä amorin kaareen. Voidemaista levitän kämmenen kautta sormilla taputellen, ja ihoon työstäen. Puuterimaista lisään kevyesti siveltimellä, ja aina ennen levitystä napautan ylimääräiset siveltimestä pois. Kuullon lisääminen on helpompaa kuin pois ottaminen.

Olen jo useamman vuoden haaveillut lasi-iglumajoituksesta. En kuitenkaan asuntovaunureissullemme sitä suunnitellut. Törmäsin Hankasalmen Revontuli-lomakeskuksen Revontuli-igluihin täysin sattumalta somessa, ja ajatus jäi mieleeni. Mitä jos yhdeksi yöksi varaisimme hieman luksusta. Iglu olisi mukavasti matkan varrellakin, Jyväskylän kupeessa.

En edes osannut arvata miten ihanalta iglumajaan pääseminen tuntuisi, en nimittäin nukkunut ensimmäisenä asuntovaunuyönä silmän räpäystäkään. Olo oli siis hieman nuukahtanut ja ajatus suihkusta houkutteli myös.

Kun pääsimme mökkiin sisälle, melkein tirahdin itkuun kun se oli niin ihana. Kaikki oli niin siistiä, tyylikästä ja harkittua. Keitin saman tien teetä ja koirat kävivät nukkumaan. Iso plussa siitä että igluihin saa ottaa lemmikit pienestä lisämaksusta. Myöskin asumtovaunulle on hyvä pistokepaikka.

Iglussa on siis erillinen makuutila, johon saa kaihtimet eteen jos kaipaa yksityisyyttä. Pieni keittiö ja kylpyhuone. Keittiöstä löytyy jääkaappi, mikro, kahvinkeitin ja vedenkeitin sekä astiat. Eli kaikki mukavuudet.

Paikassa on kaksi ravintolaa, jos omat eväät eivät huvita.

Otin samantien pienet päiväunet, ja sillä aikaa sää olikin kirkastunut. Samoin mieli. Käytiin koirien kanssa lenkillä ja ihasteltiin maisemia. Tämän jälkeen pulahdin uimaan. Mieletöntä että rantaan on pari askelta.

Illalla saatiin nauttia kauneimmasta auringonlaskusta aikoihin.

Aamulla pulahdin uimaan heti aamuteen jälkeen, ja fiilistelin iglua. Koirat, etenkin Luka olisivat jääneet igluun mielellään. Sama fiilis oli itsellä. Tuntui kotoisalta ja jotenkin tyytyväiseltä. Mitään ei puuttunut. Sain jopa treenattua iglun vieressä olevassa trampoliinissa.

Kun auto oli palkattu, olo oli haikea. Aiomme ehdottomasti tulla igluun uudelleen.