Töihin pelialalle?
Minua pyydettiin jo jokin aika sitten kertomaan, mitä kannattaisi opiskella, jos haluaisi töihin pelialalle ja erityisesti pelisuunnittelijaksi. Ehdin jo luvata, että tekisin aiheesta jutun piakkoin, mutta sitten totesin, että vastausta ei olekaan niin helppoa antaa.
Kuva: Joonas Mäntynen
Kun minä ja monet kollegani olemme opiskelleet, peliala on ollut Suomessa niin nuorta, että opetusta ei ole juurikaan ollut. Polkuja alalle on ollut siis hyvin monia.
Monet ovat opiskelleet esimerkiksi tietoteknisiä tai taloustieteellisiä aineita ja päätyneet alalle ensisijaisesti oman harrastuneisuuden ja kiinnostuksen vuoksi eivätkä juuri siksi, että ovat opiskelleet jotain tiettyä ainetta.
Oma taustani on kaupallis-tekninen: olen opiskellut tietojärjestelmätiedettä Jyväskylän yliopistossa ja valmistunut kauppatieteiden maisteriksi. Ehdin työskennellä 12 vuotta aivan toisilla toimialoilla tietojärjestelmien kehitystehtävissä ennen kuin päätin vaihtaa pelialalle. Ja todella, kyse oli päätös. Odotin sopivan tehtävän avautumista ja seurasin työpaikkailmoituksia aktiivisesti kunnes tarjolla oli omaan taustaani sopiva tehtävä.
Aloitin Rovion pilvipalvelupuolella projektipäällikkönä ja siirryin sittemmin Games-yksikköön yhteen tuotekehitystiimeistä. Nyt vastuullani olevat tuotannot ovat Angry Birds Fight!, Angry Birds Go! ja Angry Birds Transformers. Kaikki pelit ovat ylläpitovaiheessa, jossa niitä jatkokehitetään ja tuotetaan tuotteita parantavia päivityksiä.
Pelisuunnittelu ei ole vain yhtä tietynlaista hommaa. Se on yhdistelmä tekniikkaa, viihdettä, taidetta, analytiikkaa ja jopa markkinointia.
Pelin hauskuuden ja ytimen suunnittelussa mennään usein fiilispohjalta ja opitaan oman harrastuneisuuden ja aiempien kokemusten pohjalta. Pelisuunnittelijoiden tulee pelata itse paljon ja tutustua myös kilpailijoiden tuotteisiin.
Graafiset suunnittelijat vastaavat pelin ulkoasusta ja hahmojen ja taustojen kehityksestä, ja työssä on tärkeää osata käyttää sujuvasti piirustus- ja maalausohjelmia ja usein myös 3D-mallinnustyökaluja. Hahmojen liikkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa tarvitaan osaamista sekä animoinnista että animaatiotyökalujen käytöstä.
Pelien ohjelmointi on ohjelmointia siinä missä hallinnollisten tietojärjestelmien, ja monissa tapauksissa ne ovat monimutkaisia kokonaisuuksia, jotka koostuvat sekä laitteessa ajettavasta asiakassovelluksesta, palvelimilla pyörivistä taustapalveluista että kolmannen osapuolen palveluista, joihin pelit integroituvat. Mitä lähempänä on ohjelmakoodia sitä tärkeämpää on ymmärtää ohjelmointia, kehitystyökaluja, alustoja, tietoliikennettä, tietokantoja, palvelinarkkitehtuureja ja erilaisten rajapintojen käyttämistä.
Kun pelejä kehitetään ja ylläpidetään, on hyvin tärkeää ymmärtää yksityiskohtaisesti ja mahdollisimman reaaliaikaisesti, miten pelaajat käyttäytyvät. Pelitiimit tarvitsevatkin tuekseen myös analytiikkaa ja datan analysoinnista ymmärtävää suunnittelijaa, jonka avulla saadaan pelistä hyvin yksityiskohtaista dataa ja sitä tulkitsevia raportteja.
Viime vuosina on korostunut pelien taloudellisen puolen suunnittelun tärkeys, kun erityisesti mobiilipelit ovat muuttuneet ilmaisiksi ja niiden tuotot perustuvat sovellusten sisäisiin ostoihin. Pelin suunnittelu on samalla myös kauppapaikan suunnittelua, ja jo alkuvaiheessa olisi hyvä pitää mielessä, millaisista asioista pelaajat olisivat halukkaita maksamaan. Toisaalta peleistä saadaan myös mainostuloja, ja yksi tärkeä näkökulma on, missä tapauksissa tuloja voidaan saada mainoksilla ja mitkä ovat parhaita mainospaikkoja ja mainostustapoja.
Voipa joillain tiimeillä olla käytössään myös käyttöliittymiin ja käytettävyyteen erikoistunut suunnittelija, jonka suunnitelmat liittyvät pelaajan ja pelin väliseen vuorovaikutukseen ja pelin toimintojen ja valikoiden ymmärrettävyyteen.
Erilaiset ammatit pelifirmassa eivät tietenkään rajoitu vain pelisuunnitteluun, ja omaa erityisosaamista tarvitaan esimerkiksi pelien testaamiseen, markkinointiin, käyttäjähankintaan, äänisuunnitteluun, musiikin säveltämiseen ja jakelukanavien hallintaan.
Ja sitten tietysti tarvitaan henkilöitä, jotka pitävät lankoja käsissään ja saavat eri ammattilaiset ja tiimit työskentelemään yhdessä, jotta tuote saadaan ulos ajallaan ja kaikki tuotannon palaset ovat paikallaan ajoissa. Isommissa produktioissa vastuu jaetaan kahdelle roolille. Product Lead (tai vastaava tuottaja) vastaa tuotteen visiosta ja kannattavuudesta ja tekee viime kädessä päätökset tuotteen kehityksen suunnasta. Tuottaja taas on operatiivinen projektipäällikkö, jonka vastuulla on, että tiimi toteuttaa tuotevision sovituissa raameissa (aikataulu, budjetti jne.) ja asiat tapahtuvat ajallaan. Sisäisissä produktioissa tuottajan vastuulla on sovelluskehitystyön suunnittelu ja päivittäinen vetäminen, ja ulkoisissa produktioissa taas yhteistyö ohjelmoinnista vastaavan kumppanin tuottajien kanssa sekä tehtävien koordinointi sisäisten ja ulkoisten tiimien kesken.
Oma roolini on tällä hetkellä tuottajan ja Product Leadin rajamailla projektista riippuen, ja työni vaatii hieman ymmärrystä kaikista yllämainituista osa-alueista. Vaikka produktioissani onkin mukana monta oman alueensa syvemmin tuntevaa asiantuntijaa, tuottajan näkemystä kysytään lähes poikkeuksetta asiaan kuin asiaan. Saatan yhden päivän aikana olla esimerkiksi tulkitsemassa pelin käyttäjä- ja myyntianalytiikka, selvittämässä pelissä olevaa teknistä ongelmaa, pohtimassa hahmojen ulkoasua, sopimassa sovelluksen sisäisestä alennuskampanjasta, ideoimassa pelin markkinointia ja lähettämässä pelissä olevia tekstejä käännettäväksi käännöstoimistolle.
Jos siis palaan alkuperäiseen kysymykseen siitä, mitä kannattaisi opiskella jos haluaa työskennellä pelialla tai pelisuunnittelijana, huomaat että on vaikea sanoa mitään tarkkaa sillä mahdollisuuksia erikoistua eri osa-alueisiin on monta.
Pelialan koulutusta on nykyisin sekä toisen asteen oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa että yliopistoissa, ja suomalaisen pelialan kattojärjestön, Neogamesin, sivuilla on lista kouluista, joiden tarjontaa kannattaa katsella tarkemmin.
En pitäisi lainkaan huonona, jos pelialalle haluava tekisi jotain ohjelmointiin liittyvää sen verran, että tuntee perusteet ja tietää jotain erilaisista pelimoottoreista ja alustoista. Ja suosittelen mahdollisimman korkeaa koulutusta, sillä kilpailu työpaikoista on tälläkin alalla väistämätöntä. Kokemus ja näytöt aiemmista työpaikoista painavat hyvin paljon, mutta korkeammin koulutettu saattaa helposti olla paremmilla sijoilla silloin, jos työkokemusta ei ole vielä ehtinyt kertyä. Uskoisin, että pienemmissä pelitaloissa on hyötyä laaja-alaisesta ja monipuolisesta osaamisesta ja isommassa talossa taas oman erikoisosaamisalueen syvästä tuntemuksesta.
Jos siis yhteishaun edessä pohdiskeleva nuori miettii, mihin hakeutua, suosittelen todella lukiota, joka antaa valmiudet hakeutua myöhemmin mihin tahansa. Lukion jättäminen väliin saattaa sulkea joitain vaihtoehtoja pois, ja toisaalta lukio antaa muutaman vuoden lisäaikaa miettiä, mitä haluaa tehdä isona.
Kerron mielelläni lisää toimialasta ja pelien tekemisestä, jos mieleen nousee lisää kysymyksiä.