Se oli siinä, hoitovapaa on ohi
No niin, viimeinen hoitovapaaviikkoni on nyt takana, ja anoppilassa vietettävän pääsiäisen jälkeen edessä on paluu töihin.
Pojan päiväkodin alku on sujunut erinomaisesti. Hän on juuri niin reipas kuin aavistelinkin, ja vaikka aamulla lähtiessäni päiväkodilta häntä on hieman itkettänyt, se on loppunut kuulemma lähestulkoon heti lähdettyäni. Hän on syönyt ja nukkunut hyvät päiväunetkin, ja joka päivä hakiessani vastassa on ollut hyvin iloinen poika.
Päiväkotiharjoittelun puolesta hän olisi siis selvästi voinut olla hoidossa jo tämän viikon alusta täysiä päiviä ja olisin voinut palata töihinkin, mutta sainpa hieman vapaata ennen töihin paluuta. Pääsin myös toteuttamaan suuren haaveeni ja söin joka päivä lounaan ulkona. Valkoisilta liinoilta vain kerran, mutta kuitenkin.
On kyllä todella mielenkiintoista nähdä, millaiseksi arkemme muodostuu. Muistan toki, millaista se oli kaksi vuotta sitten ennen kuin poikamme syntyi, mutta vielä on vaikea sanoa esimerkiksi, mihin aikaan on herättävä, jotta saa kaksi lasta ajoissa päiväkodin aamupalalle.
Toistaiseksi liikun töihin metrolla, mutta jossain vaiheessa pitäisi miettiä sekin, miten saan pojan päiväkotiin niinä päivinä, kun itse jatkaisin työmatkaani pyörällä. Lieneekö sitten parasta käydä työntämässä hänet rattailla aamupalalle ja palata kävellen kotiin hakemaan pyörää.
Otin anoppilan matkaa varten auton vuokralle, ja teimme eilen pisimmän automatkamme vuoteen. Viime vuonnahan pääsiäisretkemme samaan paikkaan oli sellaista huutoa ja kirkumista molempiin suuntiin, että päätimme, ettemme autoile ehkä enää ikinä mihinkään.
Ne ajat näyttävät nyt jääneen taakse. Automatka oli hyvin rauhallinen, molemmat lapset nukkuivat Heinolaan saakka ja käytyämme syömässä lounaan Heilassa poika nukahti uudelleen istuimeensa. Tämä antaa taas toivoa tulevaan ja voimme selvästi suunnitella tekevämme jatkossa taas autoretkiä lasten kanssa.
Anoppilassa olisi tarkoitus olla maanantaihin saakka, mutta mediassa on nyt varoiteltu lähestyvästä lumimyrkystä ja kehotettu palaamaan jo sunnuntaina, jos siihen vaan on mahdollisuus. Olisikohan parasta uskoa sitä?