Kauniita talviunia, mökki!

Syksy tuntuu jotenkin konkreettisemmalta maalla käydessä.

Kaupungissa talven lähestymisen huomaa lähinnä siitä, että tuuli käy toisina päivinä kylmemmin kuin toisina. Kaupunki näyttää kuitenkin lähes samalta.

Viikonloppuna mökillä suorastaan hätkähdin lehdettömien puiden alastomuutta.

Konkreettisemmaksi talven lähestymisen tekee myös mökin valmisteleminen talvea varten: laiturin nostaminen, savupiipun peittäminen ja kaiken jäätyvän kuljettaminen pois.

Mökki jäi nyt odottamaan tulevaa kesää, jolloin palaamme sinne kokeilemaan taaperomökkeilyä.

Tänä vuonna emme yöpyneet mökillä lopulta kertaakaan sen jälkeen, kun palasin kesälomalta töihin. Ehdimme perjantaisin matkaan niin myöhään, että mökille ei kannattanut enää mennä, ja yhden yön takia ei jaksa nähdä kaikkea sitä vaivaa.

Ja myös anoppilasta käsin voi käydä tarkastamassa mökin sienitilanteen.

Mökin terassin portaat jäivät tekemättä, ja niille varatut laudat vietiin anoppilan riiheen talvehtimaan. Samassa paikassa talvehtii myös kesällä tekemäni pöytä. Rouva käsitteli sen muutama viikko sitten samalla puuöljyllä kuin terassinkin, ja ensi kesänä sekin pääsee kokeilemaan taaperomökkeilyä.

Sunnuntaiyönä satoi ensilumi.

Hei hei ja kauniita talviunia, mökki!