Kasvihuoneesta, kasvatuslaatikoista, marjoista ja omenoista
Nyt on koittanut se hetki, kun puutarhamökillä voidaan ottaa hetkinen hieman rennommin. Kasvihuone ja kasvatuslaatikot alkavat olla siinä vaiheessa, että kasvit kaipaavat vain vettä, ja sitten aletaan odotella vihannesten ja marjojen kypsymistä!
Kasvihuone onkin hieman täydempi kuin viime vuonna. Innostuimme niin kovasti maukkaista tomaateistamme, että tänä vuonna laitoimme niitä kasvamaan vieläkin enemmän ja useampaa laatua: Zuckertraubea, Sungoldia, Yellow Submarinea, Zlatavaa ja häränsydäntä. Kolme ensimmäistä on kirsikkatomaatteja, Zlatava normaalikokoinen ja häränsydän jättimäinen. Tomaattipuskia on kaikenkaikkiaan peräti 18!
Kasvihuoneessa on toistaiseksi vielä muutama kesäkukkaruukkukin, sillä Rouva ei ole uskaltanut roudata niitä ulos peläten sekä viileitä öitä että puutarhan alueella liikkuvia jäniseläimiä. Sekä kaneja että metsäjäniksiä on bongattu.
Tomaatit aloittelevat jo kukintaansa, joten pian päästään ravistelemaan varsia, jotta kukat pölyttyvät. Pisimmät taimet ylettävät kattoon, joten kohta niitä aletaan myös latvoa. Lehtien haaroista napsitaan myös pois ns. varkaat eli niihin kasvavat toiset lehdet.
Toisella seinustalla kasvaa neljä hunajamelonia ja kaksi kasvihuonekurkkua. Harmillisesti muut kurkkujen siemenet eivät itäneet, joten toivotaan, että edes nämä kaksi tekisivät yhtä hyvin hedelmää kuin kurkkumme viime kesänä.
Saimme kuin saimmekin hankittua lisää altakasteluruukkuja, ja vain kolme melonia ja kurkut laitettiin kasvamaan multasäkkeihin. Kurkut olivat niissä myös viime vuonna ja kasvoivat niissäkin todella hyvin. Kaikki taimet on toki lannoitettu hevosenlannalla, ja annamme niille myöhemmin vielä nestemäistä luomulannoitetta kasteluveden mukana.
Huomannet ruukkujen alta myös uuden lattiamme: hain viime kesänä pakettiautolla tonnin verran vanhoja punatiiliä Espoosta, ja toukokuun alkupuolella vaihdoin harmaat lattialaatat näihin punaisiin tiiliin.
Kasvihuoneen ovella kasvaa taas kesäkurpitsaa. Rouva ei löytänyt omia kesäkurpitsansiemeniään, mutta saimme toiselta puutarhurilta kaksi keltaisen kesäkurpitsan taimea. Luovutimme itse vastaavasti kaksi tomaatin taimea toiselle puutarhurille, kun totesimme, että 18 pensasta on aivan riittävästi.
Kasvatuslavoillakin tapahtuu. Yhdestä puskee valko- ja ruohosipulia ja piparjuurta, ja iskin niiden väliin vielä yhden avomaankurkun.
Toisessa laatikossa, harson alla, kasvaa retiisiä, porkkanaa, korianteria ja kukkakaalia. Retiisi tekee jo satoa.
Parsoja ei voi vielä kerätä, joten niiden annetaan kasvattaa vain vartta. Samassa laatikossa on myös lehtipersiljaa ja hieman hernettä.
Loput herneet kasvavat yrttilaatikossa, ja laitoin niiden ympärille myös verkon, jotta puput eivät söisi versoja tänä vuonna.
Yksi laatikoista on omistettu mansikoille. Sekä isoille että pienimarjaisemmille.
Uskomatonta, mutta mansikoissa on jo raakileita!
Toinen verkolla suojattu laatikko on perunalaatikkomme. Siiklien varret maistuvat kuulemma myös kaneille, ja ne kaivavat myös mukuloita ylös, vaikkeivat niitä syökään.
Kaalilaatikossamme, harson alla, kasvaa keräkaalia, ruusukaalia ja kukkakaalia. Väleistä nousee kehäkukkia.
Saimme toiselta puutarhurilta myös karhunlaukan sipuleita, sillä Rouvan omat siemenet eivät itäneet. Iskin ne köynnöshortensian juurelle maahan.
Omenan runsas kukinta näyttää tuottavan runsaasti myös hedelmää. Kukat ovat muuttuneet siis pieniksi raakileiden aluiksi, ja niitä on valtavasti!
Herukkapensaissa raakileet ovat pidemmällä.
Karviaiset näyttävät jo karviaisilta.
Istuttamatta on enää neljä avomaankurkkua, jotka laitettaneen kasvamaan isoihin ulkoruukkuihin, sekä Rouvan daaliat, jotka kasvattavat edelleen varsiaan sisätiloissa.
Nyt vaan toivotaan sateita (uskomatonta mutta totta), ettei kaikkea tarvitsisi käydä kastelemassa aivan joka toinen päivä letkulla.