Remonttikonsultti, osa 9: Seinien maalaaminen
Seinien maalaaminen on ehdottomasti lempiremonttipuuhaani. Pohjatyöt ovat hitaita, pölyisiä ja ärsyttäviä, mutta maalatessa saa näyttävää jälkeä nopeasti. Ja se ei edes vaadi mitään erikoislaitteita tai -osaamista.
Tarvitset
- Sisäseiniin tarkoitettua maalia ja mahdollisesti pohjamaalia
- Ison maalitelan ja siihen sopivan varren (en tekisi ilman)
- Maalitelaa leveämmän maalikaukalon
- Pienen, n. 10 cm leveän maalitelan nurkkia ja kapeita kohtia varten
- Maalisiveltimen hankalia paikkoja varten
- Maalarinteippiä
- Lattiansuojausmateriaalia
- Roskapusseja.
Pohjamaalia käytetään, jos maalattava pinta on hyvin erivärinen kuin uusi maali tai jos maalattava pinta imee maalia runsaasti. Meillä seinät oli pohjustettu harmaalla ja maalia hyvin imevällä kevyttasoitteella, joten pohjamaalasin ne Tikkurilan Siroplastilla.
Pohjamaalin värin valinnassa kannattaa kysyä neuvoa maalikaupasta. Jos pintamaali on voimakkaan värinen, pohjamaalinkin kannattaa olla sävytetty tai harmaa, sillä muuten pintamaalia on vedettävä useampi kerros pohjamaalin peittämiseksi.
Minulla on ollut tapana laittaa roskapussi maalikaukalon ympärille, jolloin kaukaloa ei tarvitse pestä käytön jälkeen. Erityisesti öljymaalien kanssa tämä on kätevää, sillä muuten kaukalo olisi kertakäyttöinen. Lisäksi maalitelan voi laittaa käytön jälkeen märkänä tähän pussiin odottamaan seuraavaa maalausta, jos työt jatkuvat seuraavana päivänä.
Kuvissa näkyvää hengityssuojainta ei tarvitse maalatessa, vaan käytin sitä asunnon ilmassa leijuvan pölyn vuoksi.
Maalin valitseminen
Asuinhuoneiden seinien malaamisessa käytetään usein vesiohenteisia akrylaattimaaleja kuten Tikkurilan Harmonya. Ne ovat mukavan hajuttomia ja kuivuvat nopeasti: uudelleenmaalauksen voi tehdä parin tunnin päästä. Lopullisen kovuuden maalit saavuttavat muutamassa viikossa.
Maaleja saa useammalla kiiltoasteella, ja sen valinta on toki maku- ja tyylikysymys. Asuinhuoneissa käytetään kuitenkin useimmin himmeitä tai sametinhimmeitä maaleja ja puolikiiltävät vedetään märkätiloihin.
Ennen kuin aloitat maalaamisen
Maalattavien seinien tulee olla puhtaat ja pölyttömät. Jos olet juuri tasoittanut ja hionut seinät, ne ovat hyvin pölyiset, joten ne pitää pyyhiä kostealla pyyhkeellä (tms.) kauttaaltaan. Älä kuitenkaan hankaa, sillä vesiliukoinen tasoite saattaa todella liueta veteen.
Jos vedät maalia vanhan maalipinnan päälle, pinta kannattaa pestä maalipesuaineella. Pesuaine sekä puhdistaa seinän liasta ja rasvasta että muuttaa kiiltävää pintaa himmeämmäksi, jolloin maali tarttuu siihen paremmin. Kovat ja kiiltävä pinnat kannattaa karhentaa hiomapaperilla ja pyyhkiä tämän jälkeen kostealla.
Itse irrotan aina pistorasioiden ja valokatkaisijoiden kehykset ja suojaan ne sekä ovenpielet maalarinteipillä. Lattialistat kannattaa myös irrottaa tai suojata nekin maalarinteipillä.
Lisäksi maalarinteipillä tehdään seinän yläreunaan suora reuna. Paina teippi tiiviisti kiinni seinään, ettei sen reuna falskaa.
Muista suojata myös lattiat vaikkapa sanomalehdillä.
Maalaaminen
Maalaaminen aloitetaan ikkunan puoleisesta nurkasta maalaamalla nurkka pikkutelalla. Sitten edetään ikkunoista pois päin ja maalataan aina yksi kaistale ylhäältä alas asti ennen kuin siirrytään seuraavaan. Maali kuivuu yllättävän nopeasti, joten ei kannata palata taaksepäin korjaamaan maalipintaa.
Jos seinää ei ole maalattu samanvärisellä maalilla aiemmin, seinät on todennäköisesti maalattava kahteen kertaan. Jos pohjamaali on samanvärinen, yksi pintamaalikerros voi riittää.
Irrota maalarinteipit seinistä ja listoista heti maalaamisen jälkeen, kun ne lähtevät vielä helposti irti. Jos pohja- ja pintamaalaamisen välillä on pitkä tauko, teipit kannattaa ottaa pois ja laittaa ne myöhemmin uudelleen.
Tässä vaiheessa, helmikuun lopussa 2003, oli aika muuttaa asuntoon. Remonttia oli tehty siinä vaiheessa kuukausi hyvin intensiivisesti, ja vain olohuone ja eteinen olivat asuinkelpoisia.
Makuuhuoneen saimme asumiskuntoon reilun kuukauden myöhemmin, mutta ruokasalin valmistumisessa kesti vielä vuosi pidempään.
Seinien maalaamisen jälkeen oli puuosien vuoro. Maalinpoistoineen, hiomisineen ja maalauksineen se oli meille yli vuoden mittainen projekti, johon palaan myöhemmin tässä juttusarjassa.
Vuoden asumisen jälkeen päätimme myös maalata olohuoneen seinän tummanpunaiseksi, ja oikea sävy haettiin sohvatyynyistä.
Tyynyjen vertailu Tikkurilan värikartan kanssa osoittautui kuitenkin käsittämättömän vaikeaksi, ja vasta kuudes koemaalipurkki tuotti halutun lopputuloksen. Ensimmäinen maali oli liian pinkki, toinen liian kirkkaanpunainen. Kolmas näytti lupaavalta, mutta alkoikin tuntua liian synkältä ja tummalta. Kaksi seuraavaa olivat jälleen liian vinkeitä pinkkejä. Kuudes yritys kuitenkin onnistui, ja olemme olleet väriin erittäin tyytyväisiä. Oikea sävy taisi olla se, joka näkyy alla olevassa kuvassa vasemmalla ylhäällä.
Nyt kun tätä seinää on katseltu jo kohta yhdeksän vuotta, Rouva on alkanut harkita uutta väriä: vedenvihreää. Nykyisin tässä sohvan paikalla on kuitenkin julmetun painava piano, ja maalaaminen vaatisi pianon siirtämistä. En ole ehkä aivan vielä palautunut edellisestä kerrastakaan. Katsellaan.
Juttusarja kertoo 1920-luvun kivitalossa sijaitsevan asunnon remonteista, joissa kutakuinkin kaikki on laitettu tavalla tai toisella uusiksi. Osa jopa kahteen kertaan. Remontit sijoittuivat vuosiin 2003 – 2005 ja 2011 – 2012.
Edelliset osat:
1: Asunnon ostaminen
2: Asunnon pohjaratkaisu
3: Mallintaminen SketchUpilla
4: Remontinhallinta
5: Lautalattiat
6: Seinien pohjatyöt
7: Sähkötyöt
8: Halkeileva katto