2.12.2012 Tommi Koivisto

Remonttikonsultti, osa 8: Halkeileva katto

Käännetäänpä katse taas remonttiasioihin ja kohti kattoa, halkeilevaa sellaista.

Katon kunto kannattaa tsekata ennen seinien maalaamista, varsinkin jos katto kaipaa maalauksen lisäksi muutakin kunnostamista.

Sanoisin, ettei ole väliä, maalataanko seinät vai katto ensin, mutta jos kattoa joutuu paikkaamaan ja hiomaan, seinät pölyyntyvät sen verran, että ne kannattaa jättää viimeisiksi.

Raaputa irti se, mikä irtoaa helposti

Repsottavat ja halkeilleet katot voivat kuulua jonkun mielestä kiinteästi asunnon tyyliin ja tuoda sellaisenaan lisäarvoa, mutta itse arvostan enemmän tasaista pintaa. Niin tai näin, katon maalaaminen voi olla haastavaa, jos rappaukset irtoavat yhtä helposti kuin meillä. Siksipä onkin suositeltavaa, että katosta rapsutellaan metallilastalla kokonaan irti sellaiset palaset, jotka eivät ole enää lainkaan kiinni betonissa.

Myös isompia halkeamia kannattaa kaivertaa vielä jonkin verran isommiksi, jotta ne saa täytettyä tasoitteella.

Voimaa kannattaa kuitenkin käyttää mahdollisimman vähän, sillä lastalla saa varmasti raaputettua vaikka koko katon betonille.

Sekin voi olla yksi vaihtoehto: Eteisessämme katto oli ostettaessa niin huonossa kunnossa, että rappaus putosi hyvin herkästi kämmenen kokoisina levyinä lattialle. Päätimmekin raaputtaa kaiken rappauksen pois aina seinän lähellä kulkevaan stukkokuvioon saakka. Alla oleva kuva on eteisestä juuri ennen kuin päätimme tehdä tämän.

Kyseistä kattoa ei tasoitettu rappauksen poistamisen jälkeen enää lainkaan vaan maali vedettiin suoraan betonipintaan. Lopputulos on hyvä, vaikka pinta jäikin luonnollisesti hieman röpelöisemmäksi kuin muissa huoneissa.

Tasoita, hio, tasoita, hio

Olohuoneessa tasoitin vain pahimmat halkeamat, joita oli kyllä niin paljon, että siinäkin oli oma hommansa. Käytin Sadolinin Oiva-pikasilotetta, joka kutistuu kuivuessaan sen verran, että tasoitetta oli levitettävä useampi kerros ja edelliset tasoitteet oli hiottava jokaisen tasoituksen välissä.

Pohjamaalaus ja akryylitasoite

Valitettavasti olemme huomanneet, että vuoden 2003 katon kunnostus ei ole kestänyt aikaa: halkeamat ovat ilmestyneet takaisin ja katto repsottaa paikoin pahemmin kuin ennen edellistä remonttia. Ongelma on, että kattoon laittamani Oiva-tasoite on alkanut irrota katosta. Rappauksen alla oleva pinta oli hiekkakiven kaltaista helposti murenevaa ainetta, joten tasoite ei ole ilmeisesti ottanut siihen kunnolla kiinni.

Kunnostin tytön huoneen katon uudelleen viime keväänä ja käytin siinä toista menetelmää.

Rapsuttelin jälleen irti sen, mikä näytti tippuvan alas lähes itsekseen.

Sen jälkeen vedinkin jokaiseen hiekkaa rapisevaan koloon pohjamaalin, jonka epäilin sitovan irtonaisen hiekan itseensä ja muodostavan kestävämmän pohjan tasoitteille. Pohjamaalina käytin samaa Tikkurilan Tixomattia, jolla maalasin sittemmin koko katon.

Kokeilin katon tasoittamisessa tällä kertaa akryylitasoitetta. Toivon, että muovia sideaineenaan käyttävä massa olisi jotenkin vähän elastisempaa eikä alkaisi halkeilla niin pian uudelleen.

Jos tämä menetelmä osoittautuu muutaman vuoden seurantajakson aikana toimivaksi, käytän varmaan samaa sitten, kun olohuoneessa tehdään seuraava kattoremontti.

Öljymaalit kattoon

Kattomaaleja on sekä vesi- että liuotinohenteisia. Vesiohenteiset ovat hajuttomia, mutta rautakaupassa kerrottiin, että vanha kattorappaus saattaa tulla alas, jos sen maalaa vesiohenteisella maalilla. Emme halunneet kokeilla sitä, joten kattomaaliksi valitsimme Tikkurilan Tixomattin, joka on hyytelömäinen alkydimaali. Se haisee niin voimakkaalle, että hyvä tuuletus on aivan ehdoton, ja parasta olisi, jos katon maalaamisen aikana voi asua jossain muualla.

Viimeistään kattoa maalattaessa on suojattava hyvin sekä lattiat että itsensä. Maali lähtee toki tuoreena irti tärpätillä, mutta hiusten peseminen liuottimella ei taida saada parturiliiton suositusta.

Seinän yläreunaan vedetään maalarinteipit, joilla maalipinnalle saa tasaiset reunat. Teipit irrotetaan heti maalaamisen jälkeen ennen kuin maali ehtii kuivua.

Koristekuviot ja muut hankalat paikat maalataan ensin siveltimellä. Reunoissa ja nurkissa voi käyttää myös pikkutelaa.

Varsinainen maalaus tehdään harjanvarren (tmv.) päähän kiinnitetyllä isolla telalla. Mitään muuta metodia ei kannata edes yrittää. Tikkaita tarvitaan vain hankalien paikkojen maalaamiseen ja maalarinteippien kiinnittämiseen.

Sitten on seinien vuoro, ja nehän ovatkin jo maalausvalmiit!

Juttusarja kertoo 1920-luvun kivitalossa sijaitsevan asunnon remonteista, joissa kutakuinkin kaikki on laitettu tavalla tai toisella uusiksi. Osa jopa kahteen kertaan. Remontit sijoittuivat vuosiin 2003 – 2005 ja 2011 – 2012.