Tove Jansson Ateneumissa
En ole varmasti koskaan odottanut yhtään taidenäyttelyä niin kovasti kuin kaksi viikkoa sitten avautunutta Tove Jansson -näyttelyä Ateneumissa. Olenkin ehtinyt nähdä sen jo kahdesti: avajaisviikonloppuna Rouvan kanssa ja viime viikolla kuvauskeikalla tytön kanssa.
Näyttely on osa Tove Janssonin satavuotisjuhlavuotta, ja se kerää yhteen Janssonin taidetta koko hänen mittavan taiteilijanuransa ajalta.
Näyttelystä suurimman osan täyttävät tietysti erilaiset Muumi-teokset, mutta esillä on runsaasti myös Toven muuta tuotantoa kuten Garm-lehden pilapiirroksia, omakuvia, asetelmia ja kaupunkimaisemia.
Näyttelyn on kuratoinut Tuula Karjalainen, joka on kirjoittanut myös hiljattain ilmestyneen Toven elämäkerran: Tove Jansson – Tee työtä ja rakasta (Tammi, 2014). Luin kirjan vain muutamia viikkoja sitten, ja oli hauskaa nähdä luonnossa lähes kaikki teokset, joista kirjassa kerrottiin.
Näyttelyn suurin teos on aikoinaan Helsingin kaupungintaloon valmistunut kaksiosainen seinämaalaus Juhlat maalla / Juhlat kaupungissa. Taiteilija itse istuu teoksessa tupakoimassa pöydässä, ja hänen silloinen rakastettunsa, Vivica Bandler, tanssii keskellä taulua.
Tämä ei ollut ainoa kerta, kun hänen läheisensä päätyivät osaksi hänen teoksiaan. Tove ja Vivica esiintyvät myös kirjassa Taikurin hattu lempinimillään Tofslan ja Vifslan (Tiuhti ja Viuhti), ja hänen elämänkumppaninsa, graafikko Tuulikki Pietilä muistetaan ikuisesti Muumi-kirjojen Tuu-tikin esikuvana. Muumimamma on Tove äiti, Ham, ja Nuuskamuikkusen esikuva puolestaan hänen entinen miesystävänsä Atos Wirtanen.
Toven viivankäyttöä on kehuttu mestarilliseksi, mutta taidemaalarina hän ei koskaan saavuttanut toivomaansa arvostusta. Ja kyllä tässäkin näyttelyssä Muumi-piirrokset ovat ne, jotka vievät ainakin itselläni huomion.
Suuri osa näyttelyn Muumi-teoksista on lainattu Tampereen taidemuseon Muumilaaksosta. Olen käynyt kyseisessä näyttelyssä liki 30 vuotta sitten, kun se avattiin ensimmäisen kerran Tampereen pääkirjaston tiloissa. Sittemmin museo on saanut omat tilansa Tampereen taidemuseon alakerrasta.
Museo on lainannut Atenemille paitsi suuren määrän Muumi-kirjojen ja sarjakuvien alkuperäispiirroksia myös Toven, Pentti Eistolan, ja Tuulikki Pietilän 1980-luvun alussa rakentamia kolmiulotteisia Muumi-kuvaelmia, jotka esittävät Muumi-kirjoista tuttuja tapahtumia.
Suurinta näistä rakennelmista, yli kaksimetristä muumitaloa, joka on tuttu myös kuvakirjasta Outo vieras muumitalossa, ei kuitenkaan Ateneumissa nähdä. Jäin kaipaamaan myös sitä kuvaelmaa, jossa Muumi ystävineen ylittää kuivuneen meren puujaloilla kirjassa Muumipeikko ja pyrstötähti. Pitääpä tehdä retki Tampereelle sitten joskus, kun kaikki lainassa olevatkin teokset ovat palaneet takaisin sinne.
Bongasin muuten hauskana yksityiskohtana samaisen Toven piirtämän pöllöpostikortin, joka roikkuu muutaman muun Toven piirtämän eläinaiheisen kortin kanssa tyttömme huoneen seinällä. Rouva löysi kerran nipun näitä kortteja kirpparilta.
Sykähdyttävintä oli kuitenkin nähdä jälleen Muumi-kirjojen alkuperäiskuvituksia. Kuvat ovat niin tuttuja niin useasta yhteydestä, että niiden näkeminen on kuin tapaisi vanhan ystävän. Yhä ihastelen sitä, miten ohutta ja tarkkaa kuvien viivat ovatkaan ja miten taitavasti Tove on värittänyt kuvat pelkillä viivoilla.
Lapsesta puolestaan hauskinta taisivat olla esillä olleiden Muumi-kirjojen lukukappaleet – ja Ateneumin portaat. Tunti museossa oli pikkuneidille aivan tarpeeksi, joten oli hyvä, että olin käynyt näyttelyssä jo aiemmin ajan kanssa.
Olipahan hieno näyttely, ja on hauskaa, että se on pystytetty juuri Ateneumiin, jossa Tovekin on aikoinaan opiskellut. Hieno taiteilija on saanut arvoisensa juhlanäyttelyn, jossa kannattaa ehdottomasti vierailla pidemmästäkin matkasta.
Tove Jansson -näyttely Ateneumissa 7.9.2014 saakka. Avoinna ti, pe 10–18 / ke, to 9–20 / la, su 10–17. Huom: ma suljettu. Normaali pääsymaksu 12 €, alle 18-vuotiaat maksutta.