Seitsemän syytä odottaa syksyä

Vietimme viikonloppuna mökillä venetsialaisia, siis huvilakauden päättäjäisiä, oman perheen kesken.

Rouva loihti pöytään neljän lajin illallisen. Alkuun tomaattia ja fetaa. Väliruoaksi voi-salvia-herkkutattipastaa. Pääruoaksi rapeaa kuhaa, kikherneitä ja oman puutarhan keltaisia porkkanoita, papuja ja lehtikaalia. Jälkiruoaksi Rouva ja tytär leipoivat karhunvattumufineja, jotka tarjoiltiin vaniljajäätelön kanssa.

Ajatukset ovat jo kyllä siirtyneet hyvin tukevasti syksyiselle maaperälle, ja tänä syksynä onkin tiedossa niin paljon uutta ja innostavaa, että on vaikea sanoa, mitä odotan kaikkein eniten.

Rouvan opinnot Perhossa

Kaikkein suurin muutos perheessä liittyy Rouvaan. Hän nimittäin jäi opintovapaalle töistään ja aloitti muutama viikko sitten kokkiopinnot ravintolakoulu Perhossa! Rouva on haaveillut kokin opinnoista jo vuosia, ja viime keväänä sanoin hänelle, että nyt on aika lopettaa jahkailu.

Rouva rohkaisi mielensä, laittoi hakemuksen, kävi haastattelussa ja ilmoitti työnantajalleen, että nähdään taas joskus puolentoista vuoden päästä. Kuulumisia kokkikoulusta voit katsella Rouvan Instagram-stooreista ja ruokainspiraatiota hakea satukoivisto.fi:stä.

Pelihommat

Omat arkipäiväni täyttyvät jälleen vihaisilla linnuilla, ja pelini tuotanto on juuri nyt hyvin jännittävässä vaiheessa, kun viimeistelemme ja parantelemme tuotetta, jotta saisimme sen jonain päivänä globaaliin jakeluun.

Jatkamme edelleen etätöissä niin pitkään kuin yleinen etätyösuositus on voimassa, mutta voimme sentään jo nähdä tiimin kanssa. Pidimmekin tällä viikolla ensimmäisen tiimipäivämme liki vuoteen ja tapasimme toisemme ensimmäistä kertaa livenä sitten viime vuoden lokakuun.

Bändihommat

Työn vastapainoksi pitää olla myös harrastuksia, ja olemme bändini kanssa vihdoin siinä pisteessä, että alamme laittaa biisejä purkkiin. Kävimme jo tällä viikolla nauhoittamassa yhden kappaleen testimielessä studiolla, ja kun se on editoitu kuntoon, mietimme, miten jatkamme seuraavien nauhoitusten kanssa. Instagram-tilini kohokohdassa ”Studiossa” on tunnelmia tästä ensimmäisestä studiosessiosta.

Lauluyhtyehommat

Lauluyhtye on ollut liki puolitoista vuotta tauolla sattuneesta syystä, mutta nyt on tarkoitus aloittaa säännöllinen treenaaminen uudestaan. Nyt, kun keikkoja ei ole tiedossa aivan heti, on hyvä mahdollisuus treenata uusia kappaleita, ja olen tässä miettinyt myös parin uuden sovituksen tekemistä itse.

Italian alkeet

Jotain uuttakin sentään tiedossa myös itselleni, ilmoittauduin nimittäin italian alkeiskurssille! Ei siihen sen kummempaa syytä ole kuin että olen haaveillut siitä vuosia. Minun piti ottaa italian kurssi jo yliopistossa yli 20 vuotta sitten, mutta ne menivät aina päällekkäin pääaineopintojeni kanssa. Sittemmin italian opinnot ovat olleet mielessäni aika ajoin, mutta aina on tuntunut olevan jotain akuutimpaa tekemistä. Ja joka kerta, kun olemme käyneet Italiassa, olen harmitellut, etten osaa kieltä muutamaa sanaa enempää.

Nyt keksin, että työväenopistot tarjoavat myös online-opetusta, ja löysin sopivaan aikaan kokoontuvan ryhmän Espoon työväenopiston tarjonnasta. Ensimmäinen italian tuntini on syyskuun toisella viikolla, eikä minun tarvitse poistua edes kotoa. Perfetto!

Sirkus

Olen hyvin iloinen, että myös poikani löysi uuden harrastuksen. Hän ei ole ollut lainkaan kiinnostunut soittamisesta eikä oikein niistä liikuntaharrastuksistakaan, joita olen ehdotellut. Ei sillä, että 5-vuotiaalla pitäisi olla hirveästi harrastuksia, hänhän käy jo tanssitunneilla. Mutta koska hänen siskonsa aloitti viulutunnit 5-vuotiaana (omasta tahdostaan), tunsin, että myös pojalle pitää tarjota mahdollisuus uuteen harrastukseen.

Eräänä päivänä alkukesästä hän sanoi täysin spontaanisti, että hän haluaisi sirkuskouluun. Tartuin tähän ja ilmoitin hänet heti tilaisuuden tullen Circus Helsingin sirkustunneille, ja hän aloitti tunnit viime viikolla. Hän on aivan innoissaan, ja minustakin on hienoa, että aloite tähän harrastukseen tuli lopulta häneltä itseltään.

Teatteri ja muu kulttuuri

Nyt sormet ristiin, että ei tule takapakkia koronassa ja että turvavälirajoitukset teattereissa keventyvät. Minulla on nimittäin pitkä lista esityksiä, joita haluaisin nähdä tai joihin on jo liput hankittu. Kansallisoopperan Phantom, tietysti. Tampereen työväenteatterin Matilda. Harry Potter -konsertti Musiikkitalossa. Helsingin kaupunginteatterin Niin kuin taivaassa. Lilla Teaternin Once. Savoyn West Side Story (Tämä kyllä taisi olla jo loppuunmyyty). Jyväskylän kaupunginteatterin The Addams Family. Turun teatterin Hobitti… Ja itse asiassa odotan kyllä myös todella kovasti Dear Evan Hansen -musikaalista tehtyä elokuvaversiota sekä uutta West Side Story -filmatisointia.

* * *

Vaikka mökkikautemme jatkuukin periaatteessa lokakuun alkuun asti, siis niin pitkään kuin mökille tulee vettä, on hyvin mahdollista, että emme enää suuntaa tänä vuonna yöksi mökille, ainakaan koko porukalla.

Kesä tarjosi siis viimeisenä viikonloppunaan parhainta mahdollista säätä, ja tästä on kiva jatkaa hyvillä mielin kohti syksyä, viileneviä ilmoja ja kaikkea uutta ja innostavaa.