Phantom of the Opera -fanitus periytyi isältä tyttärelle
Parhaita hetkiä vanhemmuudessa ovat ne, kun tutustuttaa lapsensa johonkin itselle merkittävään asiaan ja lapsi innostuu siitä vähintään yhtä paljon kuin mitä itse. Minulle yksi tällainen hetki oli se, kun katsoimme tyttäreni kanssa reilu vuosi sitten YouTubesta Oopperan kummituksen 25-vuotisjuhlaesityksen taltioinnin Royal Albert Hallista, ja hän rakastui musikaaliin. Esitys oli silloin ilman tekstityksiä, mutta simultaanitulkkasin dialogin ja laulut hänelle.
Sittemmin ostin saman taltioinnin itselleni, ja hän on katsonut sen ainakin pariin kertaan uudelleen, ja katsoimme myös musikaalin elokuvaversion vuodelta 2004. Toivoin toki, että Phantom palaisi takaisin myös Kansallisoopperaan, ja pääsisimme katsomaan esityksen hänen kanssaan myös livenä. Toiveeseeni vastattiinkin nopeammin kuin uskalsin unelmoidakaan, ja ostin liput tämän syksyn esityksiin heti, kun ne tulivat myyntiin viime toukokuussa.
Odotettu näytös oli nyt viikonloppuna, ja olin hyvin liikuttunut jo siitä, kun astelimme sisään Kansallisoopperan permannolle ja näin täyden katsomon ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen. Kylmät väreet ja kosteat silmäkulmat olivat taatut, kun kuuluisa kattokruunu nousi katsomon kattoon Phantomin teeman soidessa tai kun lavalla esitettiin jokin niistä kappaleista, joita hyräilemme yhdessä. Think of Me, All I Ask of You, Music of the Night… Katsoimme näytöstä käsi kädessä, ja kun tapani mukaan kyynelehdin vaikuttavissa kohdissa, huomasin hänen vilkuilevan minuun päin varmistakseen itkinkö taas. Ehkä.
Pääosissa olivat jälleen Ville Rusanen ja Hanna-Liisa Võsa, kuten myös edellisellä kerralla vuonna 2018. Kirjoitin silloin pidemmin itse esityksestä, ja sen voit lukea täältä.
Oopperakokemusta täydensivät vielä hienot leivokset, jotka oli katettu väliajalla pöytään.
Eihän Phantom mikään lasten musikaali ole, ja varmasti monelle lapselle oopperakohtaukset saattaisivat olla pitkäveteisiä. mutta hän nautti kaikesta. Isosta orkesterista, tanssijoista, upeista laulajista ja erityisesti Christinen lauluista. Muutama kohta oli vähän jännittävä, mutta ei kuitenkaan liikaa. Lauluista hänen suosikkinsa on Think of Me. ”10/10, tosi hyvä”, hän arvioi esitystä.
Ehkä jonain päivänä pääsen esittelemään teoksen myös pojalleni.
