Jouluvalmisteluista ja piparkakkutaikinasta

Teoriassa olen jouluihminen ja tykkään laittaa joulua. Käytännössä en kuitenkaan ehdi tehdä sitä. Sama juttu joka vuosi. 

Joulun alusviikot tuntuvat olevat kovin täysiä aamusta iltaan ja viimeisen viikonlopun ennen joulua vietämme perinteisesti anoppilassa. Jouluvalmistelumme alkavat siis yleensä vasta aatonaattona. Nyt kyllä ajattelin hakea kuusen ja kinkun jo päivää aiemmin, ja pipareita leivoimme jo viime viikonloppuna.

IMG_4706 (1).jpg

Kokeilepas muuten pipareita cashewpähkinävoin kanssa

Työkaverini tiedusteli viikko sitten, että onkos meillä jo laitettu joulukoristeita ja pohti, että meillä varmaan on laitettu koti jo tosi jouluiseksi ja nätiksi. Naureskelin, että juu ei tosiaan. On meillä sentään yhdet jouluvalot kiedottuna olohuoneen seinässä olevien pienten kaappien ympärille, mutta sekin johtuu siitä, että en saanut koskaan otettua valoja pois viime joulun jälkeen.

Joululahjojen suhteen olen kyllä ylittänyt itseni tänä vuonna: kaikki hankinnat oli tehty jo joulukuun ensimmäisellä viikolla.

Mutta kyllä tämä tästä jouluiseksi vielä muuttuu. Siihen tarvitaan vain kuusi, kinkku, laatikot ja tietysti perinteiset jouluaaton blinit!

Ja sitten pitää koota se piparkakkutalo. Ilman sitä ei tule joulua. Tein rakennuksen osat jo viime viikonloppuna, mutta en ole yksinkertaisesti ehtinyt jatkaa projektia, sillä tällä viikolla ei ole ollut aikaa juuri mihinkään. Ehkäpä sitten aatonaattona samalla, kun keittelee lanttuja ja porkkanoita.

Säästin muuten viime sunnuntaina osan piparitaikinasta, että voisin leipoa siitä jonain toisena iltana lisää pipareita. Mutta kun se on niin hyvää, ja se oli siellä jääkaapissa niin helposti saatavilla…

Vähitellen, pala palalta, söin taikinan. Kaiken. Viimeistä murua myöten. Öisin.

Apua!

suhteet oma-elama ruoka-ja-juoma vanhemmuus
Kommentointi suljettu väliaikaisesti.