Kun kaikki käy vähän hitaasti

Tyttö on syönyt ja nukkunut periaatteessa hyvin. Paino on noussut jo neljään kiloon, ja pari syöttöä yössä riittää. Hän pitää kuitenkin öisin pientä ähinää, puhinaa ja huokailua, joten päätin muuttaa arkiöiksi toiseen huoneeseen. Syytän tästä D-vitamiinitippoja, jotka voivat kuulemma aiheuttaa alussa vatsavaivoja.

Vaikka yöt ovatkin melko rauhallisia, unet jäävät kuitenkin aiempaa vähäisemmiksi jo pelkästään siksi, että iltaisin on todella vaikeaa päästä nukkumaan tarpeeksi ajoissa. Iltahommat vievät tuplasti enemmän aikaa kuin ennen, ja varsinkaan äidillä ja tyttärellä ei ole mikään kiire käydä nukkumaan. Minun pitää kuitenkin nousta aamulla hieman liian aikaisin, joten jokainen arkiyö kerryttää univelkaa.

Joinain päivinä olo onkin ollut hieman sekava. Eräänä aamuna esimerkiksi puhuin asiakkaan kanssa puhelimessa samalla, kun pakkasin työlaukkua ja tein lähtöä. Vaimo seurasi pitkään, miten etsiskelin jotain: kaivelin taskujani, pengoin edellisenä päivänä mukana ollutta kassia ja nostelin pöydällä olevia lehtiä. Lopulta hän kysyi, mitä etsin. Nostin luurin suuni edestä ja kuiskasin varovasti: ”En löydä puhelintani”.

Iltatoimet eivät siis ole ainoita hommia, jotka sujuvat aiempaa hitaammin. Myös aamuhommiin tuntuu tuhrautuvan aikaa, ja olen huomannut, että minun on hyvin vaikea ehtiä töihin edes yhdeksäksi.

Arki-illat kuluvat sitten tytön kanniskeluun, hytkyttelyyn, hyssyttelyyn, ihailuun ja ihmettelyyn, ja en tunnu saavaan aikaiseksi juuri mitään muuta. Eli sen lisäksi, että käyn kaikin puolin jotenkin hitaalla, olen muuttunut todella saamattomaksi.

En ole esimerkiksi purkanut vielä sitä kassia, joka minulla oli mukana maalla kaksi viikkoa sitten. Niin, ja synnytyslaitokselle mukaan ottamani laukku on yhtä lailla koskemattomana. Rouva pyysi kolme viikkoa, että irrottaisin eteisen seinältä naulakon. Lopulta hän teki sen itse. Taloyhtiön hankkima roskalava oli puolitoista viikkoa jalkakäytävällä sitä varten, että sinne voisi viedä ylimääräistä tavaraa vintiltä ja kellarista. Emme ehtineet, sillä… jotain…

Onneksi olen viikon päästä jo kesälomalla ja voin palata takaisin vauvakuplaan. Ei tarvitse esittää, että olisin edes kiinnostunut jostain muusta.