A Gentleman’s Guide to Love and Murder

Matkan seuraava teatteripläjäys tulikin jo heti seuraavana päivänä, kun kävin katsomassa päivänäytöksessä A Gentleman’s Guide to Love and Murderin.

Show palkittiin viime vuonna Tonylla Broadwayn parhaana, enkä ihmettele miksi. Esitys oli yksinkertaisesti loistava, kaikin puolin.

Hyvä lähtökohta on tietysti kierolla tavalla humoristinen juoni. 

Nuori Monty Navarro (tässä esityksessä Jeff Kready) saa äitinsä kuoltua yllättäen tietää olevansa aristokraattista D’Ysquithin sukua, ja lähestulkoon Highhurstin kreivi. Hänen ja arvonimen välissä on kuitenkin seitsemän perimysjärjestyksessä edellä olevaa kaukaista ”serkkua”, joiden olisi kuoltava ennen häntä. Ja siitä se ajatus sitten lähtee. Ei ole liian suuri juonipaljastus kertoa, että Monty alkaa päästää serkkujaan pois päiviltä yksitellen.

Siinä sivussa Monty on keskellä kolmio- tai neliödraamaa, kun hänen ihastuksensa päättää lähteä toisen, menestyneemmän miehen matkaan, ja Monty itse alkaa vikitellä yhtä kaukaisista serkuistaan, sellaista, joka ei ole tappolistalla.

Dialogi on nokkelaa, ja myös musiikkinumerot vievät juonta eteenpäin. Erityisen huikea roolisuorituksen tekee Jefferson Mays, joka esittää jokaista Montyn kanssa samasta arvonimestä kilpailevaa D’Yisquithia, myös naisia. Ja sehän on aina hauskaa, kun mies pukeutuu naiseksi.

Tämä show pääsee omalla musikaalilistallani hyvin lähelle kärkeä. 

Jos vielä yhden kävisi katsomassa tällä viikolla…?