Eppu-koira 15 vuotta!

Tältä hän näytti kahden viikon ikäisenä.

Tällainen hän oli neljävuotiaana.

Nyt hän on jo viisitoista, mutta kovin hyvin säilynyt vanhus!

Perunkarvatonkoiramme, Eppu, tuli meille syksyllä 2001. Se syntyi Wanhan Wuoren kennelissä syyskuun 19. päivänä, muutti pari kuukautta myöhemmin kotiimme ja asusteli alkuun vanhassa imurilaatikossa.

Sen korvat oli teipattu ihoteipillä pystyyn, jotta ne vahvistuisivat ja jäisivät oikeaan asentoon.

Ensimmäisinä öinä se itki ikävää mutta tottui uuteen laumaansa muutamassa päivässä.

Eppu sai elää yli kymmenen vuotta perheen pienimpänä jäsenenä, mutta nyt se on totutellut elämään lapsiperheessä jo neljän vuoden ajan.

Alkuun se oli varautunut – syystäkin – mutta viimeisen vuoden aikana se on kuitenkin rentoutunut huomattavasti. Tyttökin on oppinut jo käsittelemään sitä hellävaraisesti.

Koiravanhus nukkuu paljon ja viettää yöt kaikkein mieluiten Rouvan jaloissa.

Jos ei huomaa sen harmaita partakarvoja ja heikentynyttä näköä ja kuuloa, sitä voisi luulla nuoremmaksikin. Koskaan sitä ei ole saatu väsytettyä lenkkeilemällä, mutta juoksulenkeillä Rouva ei ole sitä enää käyttänyt.

Paljon onnea pikku Eppu-heppu ja runsaasti onnellisia eläkepäiviä! Toivottavasti syntymäpäivän juustoyllätys oli mieleinen!