Kahdeksan lajin illallinen Brondassa
Tomi Björckin ja Matti Wikbergin uusi ravintola, Bronda (Eteläesplanadi 20), avautui vihdoin tämän viikon maanantaina, ja Rouva vei minut sinne syömään avajaisiltana, kuten hän syntymäpäivänäni lupasi.
Brondasta on huhuiltu jo hyvän aikaa: uuden ravintolan tulosta kuultiin viime kesänä ja ravintolan sijainti ja nimikin paljastuivat jo syksyllä. Viimeisenä paljastettiin konsepti: modernia brasserieruokaa, jossa on vaikutteita Ranskasta, Italiasta ja Espanjasta.
Ravintolassa on myös cocktailbaari, josta luvataan löytyvän aina tilaa ilman varausta. Ruoat tarjoillaan myös baarin puolelle.
Tila on hulppea. Esplanadin ja Korkeavuorenkadun kulmassa sijaitseva korkea liikehuoneisto on toiminut aiemmin Iskun myymälänä. Voisi kuvitella että korkea ja avara tila olisi jotenkin kolkko tai meluisa, mutta se ei ole. Päinvastoin: pohdimmekin Rouvan kanssa, että tila oli erittäin viihtyisä ja akustiikaltaan onnistunut. Vaikka ravintola täyttyi iltaa kohden, se ei muuttunut meluisaksi, ja ravintolan taustamusiikkikin kuului hyvin olematta kuitenkaan häiritsevän kovaa.
Musiikkivalinnat olivat muuten kasari- ja ysäriklassikoita, joiden mukana oli välillä pakko hyräillä. Ihan vähän vaan.
Kyllä Tomi Björckillä onkin syytä hymyyn.
Entäpä ruokapuoli? Hyvä. Oikein hyvä. Otimme kahdeksan lajin Bronda-maistelumenun (66 €/hlö), ja jokainen annos oli sellaisenaan erinomainen.
Jäin kuitenkin miettimään, mikä teki ruoista nimenomaan ranskalais-italialais-espanjalaisia. Tätä ei nyt saa ymmärtää väärin: tiedän kyllä, että tarkoitus ei ole ollut kopioida kirjaimellisesti jonkin maan keittiötä, ja nautin kyllä jokaisesta annoksesta, joka menuun kuului.
Muiden BW-ravintoloiden (Farang, Gaijin ja Boulevard Social) vaikutteet Aasiasta ja Välimereltä ovat kuitenkin hyvin selkeät, mutta tässä menussa oikeastaan vain chorizo-makkarasta tuli suora mielleyhtymä insipiraation lähteelle. Ja toisaalta parissa annoksessa käytetyt termit ’coleslaw’ tai ’sashimi’ veivät ajatukset kokonaan toisiin maanosiin.
Keittiön tervehdyksenä saapui tosin niin ihastuttavat tryffeli-sieni-arancinit, että Rouva hihkui ilosta. Ja nehän ovat lähtöisin Sisiliasta.
Varsinaiselta menulta suosikkiannoksiksi nousivat meritaimensashimi munakoisolla…
sekä pitkään haudutettu sherrymarinoitu lammas peruna-kaaligratiinin ja pikkelöityjen kirsikoiden kanssa.
Myös molemmat jälkiruoat olivat mieleeni. Ensin kirpeän makeaa omena-suolaheinäsorbettia ja omena-sellerigazpachoa…
ja sitten suklaa-toffee-vaniljakastike-jäätelö-aaaah-herkku.
Nautimme aterian kanssa deluxe-suositusviinipaketin (59 €/hlö) puolikkaina annoksina. Viinivalinnoissa oli sekä hittejä että huteja. Alkuruoan kanssa tarjoiltu kuiva sherry oli ainakin Rouvan makuun turhan kuiva, ja olimme yksimielisiä siitä, että jälkiruoka-portviini ei oikein sopinut yhteen hapokkaan omenajälkiruoan kanssa, ja suklaajälkiruoka taas olisi vaatinut huomattavasti makeamman viinin kaverikseen. Pieropanin soave ja Montesecondon Chianti olivat sen sijaan onnistuneita valintoja.
Ja alkudrinkki, Apricot sour, oli muuten niin oiva juoma, että sen voisi käydä nauttimassa baarin puolella, vaikkei olisi tulossa syömäänkään. Ja Rouva käski minun alkaa opetella sellaisen valmistamista kotioloissakin.
Bronda on oikein tervetullut paikka Helsinkiin, ja tulen aivan varmasti tänne uudelleenkin.
Suosikkini on silti edelleen Farang :)