Kun lapsi saa ostaa lelukaupasta mitä vain
Myimme hiljattain kirpputorilla pois isot kassilliset tarpeettomiksi tai pieniksi käyneitä lastenvaatteita ja muita tavaroita, ja mukana oli myös tyttösen leluja. Saimme neuvoteltua hänen kanssaan, että jos hän laittaa myyntiin omia tavaroitaan, hän saa ostaa niiden myyntituotoilla itselleen jotain kivaa lelukaupasta. Ihan mitä vain.
Tarkat myyntitulot per tavara eivät olleet tiedossani, mutta päätimme, että 20 euroa on sopiva summa.
Lähdin hänen kanssaan siis kaupungille jännittäen, mitä hän lelukaupasta löytäisikään.
Tein tietysti selväksi, että rahaa on sen 20 euroa, ja sen pitää riittää. Sillä voi ostaa yhden tai useamman asian, mutta ne eivät saa maksaa yli 20:ta euroa.
Valinta osoittautukin yllättävän vaikeaksi. Ei hän todellakaan kahminut hyllyistä kaikkea, mitä näki, vaan harkitsi ja punnitsi asioita ja katseli hintoja. Sitten mietittiin riittävätkö rahat ja mitä jotkin tuotteet maksaisivat yhdessä.
Kerran hän jo sanoi, että haluaisi pinkit pom pomit, 11,99 €, mutta taisin näyttää niin hölmistyneeltä, että kysyttyäni vielä "Mitä ihmettä sä niillä oikein teet? Haluatko sä ihan oikeasti tuollaiset? Mitä varten?" hän totesi itsekin, että voisi hän katsella vielä jotain muutakin.
Sitten hän huomasi toisessa hyllyssä Tuhkimon peruukin, alennuksessa 7 €, ja se todettiin hyväksi löydöksi, kun Tuhkimon asukin oli jo kotona olemassa. Vaan mitä tehdä lopuilla rahoilla?
Samassa hyllyssä peruukin kanssa oli Frozen-koruja, ja hän tarrautui johonkin susirumaan rihkamapakkaukseen, 11,99 €. Silloin minun oli kuitenkin jo hieman peräännyttävä tästä "osta mitä vain"-ajatuksesta.
Selitin parhaani mukaan, että tätä täsmälleen samanlaista krääsää tulee joka kuukausi Prinsessa-lehden mukana, ja nämä kyseiset korut ovat aivan suhteettoman kalliit. Kerroin myös, että ei ole mikään pakko ostaa mitään, vaan rahat voi myös säästää. Ja että jos säästää pidempään ja laittaa säästöön useamminkin, voi joskus ostaakin jotain isompaa ja kalliimpaa, johon tämä alkuperäinen 20 euroa ei olisi riittänyt.
Ja kuinka ollakaan.
Poistuimme kaupasta peruukin ja 13 euron vaihtorahojen kanssa.
Loistopäätös!
Onko se nyt ihana?
Voi miten voikin tyttö olla niin kaunis ja viisas!
Katsellaan toiste sitten jotain muuta, kun on säästetty rahaa vähän enemmän.
Kommentit
Saat ostaa ihan mitä vaan, mitä isikin hyväksyy ;)
Juuri näin! Tulee pätemään vielä moneen muuhunkin valintaan elämässä :D
Olen miettinyt tuota vapaus-elementtiä paljonkin viime vuosien aikana. Mietin, että lapsia hoitaessa ja kasvattaessa ohjaan heitä mm. hyvään ruokavalioon, riittävään liikkumiseen, sopivaan ja oikeanlaisia ohjelmia sisältävään ruutuaikaan, riittävään uneen, hyviin käytöstapoihin ja kehittäviin leikkeihin. Tulevaisuudessa aion mm. ohjata heitä mahdollisimman korkea-asteisiin, heille sopiviin opintoihin. Tällöin voin aivan hyvin myös olla hankkimatta turhaa krääsää heille kotiini. Jokaisella perheellä on toki omat arvonsa ja vastuun ja vapauden määrät eri asioita koskien. :)
Me ollaan kans tosi allergisia turhalle krääsälle. Pitää myöntää, että esim. Prinsessa-lehden mukana tuleva huonolaatuinen rihkama on alkanut pidemmän päälle nyppiä, ja mieluummin tilaisin lehden ilman sitä. Itse lehti on tosi kiva.
Pisti kyllä sama silmään. Jos on neuvottelun tuloksena sovittu, että ihan mitä vaan, eikö pitäisi tästä pitää kiinni?
Sinänsä järkevä rahan käytön opettaminen on tosi jees, mutta mitä se opettaa lapselle, kun sovitaan yhtä ja tehdään toista?
Meillä tyttö sai hammaskeijurahan (5€) käyttää miten vain ja osti sillä jonkin killisilmälelun. Seuraavasta hampaasta sai 3€ ja päätti yllätyksekseni itse että säästää sen ja mummolta saamansa kaksikymppisen. Sen jälkeen on kerännyt rahaa siivouksella jne! Olen aivan äimistynyt! Hän haluaa kuulema skeittilaudan ja kohta on tarvittavat 50€ kasassa että saa valmiiksi katsotun laudan!
Mekin ollaan mietitty, että olisiko jo sopiva ikä alkaa antaa joitain kolikoita, jos auttaa kotitöissä. Testattiin eilen, ja oli aivan innoissaan, kun sai 50 senttiä siitä, että auttoi pöydän ja astianpesukoneen tyhjentämisessä ja kyseli kovasti, mitä muutakin voisi tehdä. Pidetään tämä :D
Meillä siivoaa huoneensa 30 sentillä! :-)
20€ on kyllä huiman suuri summa tuon ikäiselle.
Mietittekö laisinkaan lahjoitus vaihtoehtoja? Selkeästi lapsella ei ollut mitään mitä hän olisi tarvinnut, eikä mitään mitä hän olisi edes halunnut. Kauppaan mentiin etsimään jos jotain kivaa löytyy.
Ei mikään hirveän kestävä ratkaisu jos haluat opettaa lapsille ettei raha kasva puissa, kaikilla ei ole yhtä helppoa tai ekologisia arvoja.
Eikö olisi ollut kannattavampaa antaa lapsen valikoida minne haluu rahat lahjoittaa just riittää itse niitä tarvitse.
Jaa, mekin mennään lasten kanssa aina lelukauppaan katsomaan, mitä löytyy ja sitten päätetään, mitä ostetaan. Lahjoitatko itse paljon? Minkä ihmeen takia lapsen täytyisi lahjoittaa rahansa? Mitä sillä opetetaan? Ettei hän ole ansainnut mitään, kaikki pitäisi antaa pois, tarvitsijoita kyllä riittää aivan varmasti loputtomiin. Tässähän kasvaa aivan selvästi pieni järkevä rahan käyttäjä. :) Eiköhän Suomessa verotus, alimman tuloluokan maksukevennykset, valtion tuet yms. tasaa aika kivasti tuloeroja. En muuten esimerkiksi tiedä yhtäkään pienituloista perhettä, jonka täytyisi miettiä tulon menetyksiä perusasioita Suomessa tehdessään ja niihin osallistuessaan. Raha tulee lähes aina jotain muuta kautta takaisin.
Musta taas tässä opetettiin lapeselle järkevää rahankäyttöä. Lapselle nimenomaan opetettiin, ettei raha kasva puussa, vaan jos jotain haluaa, sen eteen on tehtävä jotain tai jostain muusta on luovuttava (tässä tapauksessa myydä tavaroita kirppiksellä). Ja kaupassakin opetettiin järkevää rahankäyttöä; koko rahaa ei ole pakko käyttää kerralla ja sillä ostetaan jotain mitä oikeasti haluaa/tarvitsee ja jolla on käyttöä. En usko, että blogin perheessä joka viikko ravataan lelukaupassa ostelemassa uusia tavaroita nurkkiin pölyttymään. Ja sitähän ei kerrottu kuinka paljon rahaa jäi myynnistä käteen tai mihin loput voitot käytettiin.
Juu, ei kyllä usein lelukaupoissa käydä. Pelkästään jo säilytystilojen vähyys määrittelee, miten paljon leluja voi olla.
Meillä lapset saa rahaa joskus isovanhemmiltaan muutaman kolikon muuten vaan. Kyseisiä rahoja säilytetään omassa kukkarossa ja niitä saa käyttää joskus kauppareissuilla, kun on säästetty niin että niillä saa jotain kivaa. Synttärirahat menee pääasiassa tilille. Ei tulisi mieleenkään anteeksi vaan pistää lasta laittamaan rahojaan mihinkään keräyksiin tai lahjoituksiin!
Kyllä, olen ollut spärrän jäsen vuosia ja itsekin keräyslipas kädessä. Silti ne eivät ole lapseni rahojen sijoituspaikkoja!
Turhaa sälää ei kotiin haluta, kuten ei Tommillakaan, ja rahan järkevää käyttöä opetetaan. Silti mielestäni hyväntekeväisyyden opetuksen aika voi olla myöhemminkin lapsen omien rahojen suhteen. Meidän lapset on kyllä minun hiluja saaneet laittaa lippaisiin, muttei heidän rahansa niihin kuulu.
Kyllä mäkin sanoisin, että aikuiset on ne, jotka lahjoittaa hyväntekeväisyyteen rahojaan.
Emme miettineet lahjoitusta hyväntekeväisyyteen. Tarkoitus oli opettaa, mitä asiat maksavat ja mihin jokin summa riittää, eikä rahan lahjoittaminen auta siinä. Oman hyväosaisuuden ymmärtäminen ja apua tarvitsevien auttaminen ovat toisen oppitunnin aihe, ja sitä voi harjoittaa esim. jouluna käymässä lapsen kanssa jouluostoksilla Joulupuu-keräystä varten.
Mikä kasvi teillä vilahtaakaan tuolla kaappien välissä? Oikein nätti!
Se on viikunapuu, jonka Rouva löysi Tori.fistä. Se olisi tarkoitus viedä puutarhamökille, kun siellä saadaan sistiloja kunnostettua, ja pitää siellä.
Kommentoi