Kymmenen syytä olla iloinen juuri nyt

Tällä viikolla olen iloinnut siitä, että koronatilanne on parantunut huomattavasti Helsingissä. Tartuntamäärät viimeiseltä kahdelta viikolta ovat alle puolet siitä, mitä edellisellä kahdella viikolla. Kesän tapahtumia se ei ehtinyt pelastaa ja moni paikka pysyy edelleen kiinni, mutta ainakin se antaa toivoa paremmasta syksystä.

Sen lisäksi olen juuri nyt iloinen muun muassa näistä yhdeksästä muusta syystä:

• Oopperan kummitus palaa syksyllä Kansallisoopperaan. Pohdin juuri aivan hiljattain, että olisipa kivaa, jos näin kävisi ja pääsisin katsomaan sen uudelleen tyttären kanssa. Liput tulevat myyntiin toukokuussa, ja todellakin olen juuri sillä sekunnilla koneen ääressä ostamassa niitä.
• Ulkona on lämmin, ja koiran kanssa on kiva käydä kävelyllä lumettomilla jalkakäytävillä. Talvi ei ole minun vuodenaikani, ja kun ulkona on lunta ja pakkasta, olen mieluiten sisällä. Nyt puolestaan oikein odotan kävelylenkkejä Lakun kanssa, kun voin laittaa luurit korville ja kuunnella rauhassa äänikirjaani.
• Laku näyttää viihtyvän kuljetuskopassaan. Rouva osti jo vuosi sitten pyörän tarakalle kiinnitettävän kuljetuskopan, jolla voisi jonain päivänä kuljettaa pientä koiraa mökille ja takaisin. Laku tulikin elämäämme pikemmin kuin osasimme aavistaa, mutta koria ei ole tähän mennessä käytetty kertaakaan koiran kuljetukseen. Nyt ajattelimme tutustuttaa Lakun koriin ja sijoitimme korin Lakun nukkuma-aitaukseen. Koriin laitettiin vielä tuttu viltti, jonka päällä se tykkää makoilla. Ja vain päivää myöhemmin Laku kapuaa itse koriin nukkumaan! Nyt harjoitellaan sitä, että korin häkkikansi menee välillä kiinni, ja sitten taitaa olla aika kokeilla samaa pyörän selässä.
• Viime viikolla sairastelleet lapset tervehtyivät ja ovat taas olleet koko viikon koulussa ja päiväkodissa. He ovat myös olleet iloisempia ja sopuisampia kuin edellisillä viikoilla. Runsaasta kotona vietetystä ajasta johtuen he ovat olleet jatkuvasti toistensa tiellä ja saaneet kinaa aikaiseksi milloin mistäkin legopalikasta, mutta nyt yhteiset leikit ovat sujuneet taas kivasti.
• Lastenhuoneeseen saapunut kirjakaappi lisäsi lastenhuoneen siisteyttä merkittävästi.
• Pelini uusi päivitys meni ulos ja seuraavan version kehitys etenee jouhevasti. Olen tehnyt töitä melko intensiivisesti, ja työasiat ovat mielessä myös virka-ajan ulkopuolella.
• Ostamani jäätelökone saapui. Vanha jäätelökoneemme meni rikki jo useampi vuosi sitten, ja harkitsimme pitkään uuden ostamista. Nyt tilasin KithcenAid-yleiskoneeseen kiinnitettävän jäätelökulhon, ja se on jo pakastimessa odottamassa sopivaa hetkeä.
• Pesin keittiön ja olohuoneen ikkunat. Olen useampana vuonna ulkoistanut sen homman, mutta tänään sain kummallisen inspiraation tehdä sen itse ja onnistuin jotenkin innostamaan myös lapset kokeilemaan kuivauslastan käyttöä. Kiinnitin huomiota siihen, että ikkunat olivat puhtaammat kuin yleensä keväisin. Epäilen syyksi sitä, että liikennettä on ollut viimeisen vuoden aikana vähemmän kuin yleensä. Nyt voinkin sitten vetää verhot takaisin kiinni, kun aurinko paistaa jo niin kirkkaasti ja kuumasti, ja avata ne taas, kun ne ovat likaantuneet uudelleen.
• Täytin veroilmoitukseni eilen. Siis samana päivänä, kun esitäytetty veroilmoitus saapui. Olen ehkä maailman ainoa ihminen, jonka mielestä veroilmoituksen täyttäminen on ihan kivaa puuhaa, ja hoidan sen mielelläni pois päiväjärjestyksestä heti.

Postauksen kuva ei liity yhteenkään yllä mainituista aihesta, mutta Laku on varmasti tällä viikolla iloinnut siitä, että asetin sitä varten keittiön ikkunalaudalle taljan, jonka päällä on kiva kelliä, kun aurinko paistaa.