Lisää talvisaappaita

Nyt on jälleen koittanut se vaihe, kun kaikki tytön vaatteet tuntuvat käyvän pieniksi. Hän on kasvanut pituutta vuoden aikana noin sentin kuussa, joten ei se ole mikään ihmekään.

Päätin jo aiemmin, että emme osta täksi talveksi uutta talvihaalaria, vaan pärjäämme tällä välikausihaalarilla, kun käytämme sen alla villahousuja ja villapaitaa. Päiväkodissakaan ei ole ulkoiltu kovimmilla pakkasilla, joten haalari on riittänyt aivan hyvin, eikä lapsi ole kertonut palelevansa.

Paitsi varpaista.

Kun ostin itselleni uudet talvisaappaat, tyttö alkoi puhua hyvin pontevasti siitä, miten hänkin haluaa uudet talvisaappaat vanhojen punaisten tilalle. Yritin kysellä, pärjäisikö hän mitenkään vanhoilla saappaillaan, sillä on hassua ostaa uudet talvikengät, kun talvi on kuitenkin jo näin pitkällä.

Ja eihän vaan kyse ole siitä, että uudet kengät pitäisi saada vain siksi, kun isilläkin on?

Mutta sitten viime viikolla eräänä päivänä tyttö kertoi jo itkua tuhertaen, että varpaita palelee ja kengät ovat liian pienet. ”Okei, okei, onhan se uskottava. Käydään sitten tanssitunnin jälkeen katsomassa, millaisia kenkiä kaupoista löytyisi.”

Stockmannilla ei ollut jäljellä siedettävän värisiä kenkiä oikeassa koossa, joten kävimme katsomassa vielä Forumin Stadiumin valikoimaa. Ja sieltä ne löytyivät, mustat lasten Sorelit.

”Samanlaiset kuin isillä!” No niin on, toisen väriset vain. Nyt ei palele pienenkään varpaita!

Nähtäväksi jää, sopivatko kengät jalkaan vielä ensi vuonna. Otin ne kyllä varmuuden vuoski yhtä numeroa isompana kuin mikä olisi ollut tarve. 

Sitten pitääkin varautua siihen, että sama on edessä kaikkien kevät- ja kesäkenkien kanssa.