Lomailusta 2- ja 6-vuotiaiden kanssa

Isyyspakkaus

Olen nähnyt usein kysymyksen: Mikä on sopiva ikäero lapsille? Kysymys on toki teoreettinen, sillä lasten ikäeroa ei tietenkään noin vain päätetä etukäteen.

Mutta näin 2- ja 6-vuotiaiden lasten vanhempana sanoisin, että juuri tässä iässä neljä vuotta onkin yllättävän hankala ikäero - varsinkin näin kesäloma-aikaan, kun toinen vanhemmista on vielä töissä.

Vanhempi lapsi kun haluaisi ja voisi tehdä jo kaikenlaista, ja itsekin veisin häntä mielelläni vaikka mihin, mutta pienempi on vielä liian pieni moniin asioihin. Kahden lapsen kanssa ei voikaan lähteä huvipuistoon, uimahalliin tai seikkailupuistoon, sillä vanhempia tarvittaisiin mukaan kaksi, tai sitten jouduttaisiin tekemään niin paljon kompromisseja, että isommalle retki ei ole enää mielekäs.

Vanhemman kanssa voisi käydä museoissa, mutta nuorempi hermostuu rattaissa eikä häntä oikein voi päästää joka paikassa vapaastikaan juoksentelemaan. Skeittipuistoretketkin päättyvät lopulta pienemmän raivoamiseen siitä, että hän ei saa laskea liukumäkeä ja taaperrella päättömästi skeittikourussa.

Sen lisäksi päivät on rytmitettävä edelleen ruokailuiden ja päiväunien mukaan, sillä kuopus ei nuku rattaissa, joten päivässä ei ole montaa tuntia, kun voi tehdä jotain kodin ulkopuolella. Sitten on vielä ollut hyvin sateista, joten ulkoilut ovat jääneet väliin muutamana päivänä sen vuoksi, eikä mökilläkään ole ollut järkevää käydä.

Kaikesta tästä seuraa pitkästymistä, joka ilmenee nahisteluna ja jatkuvana huomion kerjäämisenä. On niitäkin hetkiä, kun lapset leikkivät keskenään hyvässä sovussa hetkisen aikaa, mutta hyvin helposti isompi haluaakin leikkiä jotain, mihin pienempi ei voi osallistua ja pienempi hermostuu, kun hän ei saa koskea asioihin.

Ja vaikka heille kuinka sanoisi, että leikkikää molemmat omia leikkejänne, jotenkin he vetävät toisiaan puoleensa kuin magneetit, mistä seuraa väistämätön yhteentörmäys, jossa myös kipinät lentelevät. Suomeksi sanottuna: kotona lomailu on välillä yhtä kirkumista.

Tarjosin jo alkuviikosta pitkästynyttä 6-vuotiasta ja hänen uhmaikäistä veljeään kavereilleni lainaan ja totesin, että samassa tilassa heitä ei voi säilyttää. Ihana WTD-Nata huomasikin tämän ja haki tytön ulkoilemaan kanssaan keskiviikkona koko iltapäiväksi pitkälle iltaan.

Torstaina puolestaan tyttö pääsi päiväkotikaverinsa luo leikkimään heti aamusta. Useampia muitakin leikkikutsuja tuli, mutta akuutein tarve rauhoittaa tilannetta kotona ja antaa isille hetkinen hermolepoa ratkesi.

Parhaiten sujuu, kun ollaan retkellä jossain kodin ulkopuolella kuten tässä piirustusretkellä Kaisaniemen kasvihuoneisiin. Ihastelimme jälleen Palmusalia ja Lummehuonetta ja istahdimme Palmusalin pöydän ääreen piirtämään.

Kyllähän pienempi näilläkin retkillä saattaa hermostua, jos joutuu istumaan rattaissa, kun hän haluaisi kävellä, mutta yleisesti ottaen retket kodin ulkopuolella ovat rauhanomaisempia kotioloihin verrattuna.

Kaksi viikkoa lomailua ilman Rouvaa tuntui yllättävän pitkältä ajalta. Kylläpä on mukavaa, että nyt myös hän jäi lomalle. Uskon, että kaikilla osapuolilla on paljon hauskempaa seuraavien kahden viikon aikana, kun lomailemme yhtä aikaa. Sekä tyttö että poika pääsevät välillä tekemään asioita ilman toista sisarusta, ja sitten yhdessäolokin sujuu varmasti taas vähän paremmin. Eikös niin?

Ja tämä on varmaan taas yksi vaihe, joka helpottaa jo vuoden tai parin sisällä. Eikös niin?

Kommentit

Sanni Tee Tee

Meillä on lapsilla isohkot ikäerot, ja ongelma on takavuosilta tuttuakin tutumpi.

Toisaalta jälkeenpäin voi sanoa, että nuo "väkisin yhdessä",vain yhden aikuisen kanssa vietetyt vuotuiset lomapätkät myös yhdistivät ja "ryhmäyttivät" lapsia. Kaikesta nahistelusta ja riitelystä huolimatta. 

Aikuiselle nuo pariviikkoiset yksin 2-3 pienen kanssa olivat kyllä koitos, ei käy kieltäminen.

Nykyään on helpompaa. Lapset ovat pian 14, 10 ja 5, mistä seuraa ensinnäkin se, että isommat liikkuvat jo paljolti itsenäisesti omissa menoissaan. Usein lomaseuralaisenani on vain pienin.

Ja toisaalta nuorinkin on jo varsin osaava ja taitava: hän pyöräilee, ui, osaa lähes kaikkea mitä isommatkin ja elää heidän kanssaan samassa rytmissä ja "todellisuudessa". 5- ja 10-vuotiailla on yllättävän paljon yhteisiä kiinnostuksen kohteita, ja 14-vuotias taas toimii mielellään pienimmän lapsenlikkana, jolloin välillä saankin kaveriksi johonkin reissuun vain tuon tulevan nelosluokkalaisen.

Tai, mikä upeinta, lapset voi jo jättää millä tahansa kombolla myös keskenään esim. lenkin tai kauppareissun ajaksi! It gets better! :-)

Tommi K
Isyyspakkaus

Sekin on jännää, että tilanteet eskaloituvat helposti juuri kotona. Jos ollaan missä tahansa muualla, kaikki on paljon iisimpää. Mikäköhän ihme siinä oikein onkaan?

Nm (Ei varmistettu)

Meillä tänä kesänä vauva ja 5-vuotias ja ollaan mm. tehty seuraavaa: isompi laitettiin kahden viikon uimakouluun eli oli ma-to ohjatulla tunnilla jossa sai purkaa energiaa. Me vauvan kanssa katteltiin menoa kahvion puolella mutta toki toisen lapsen kanssa voi mennä samaan aikaan myös sinne lastenaltaaseen. Linnanmäelle tehtiin pistäytymisiä ilman ranneketta jolloin isompi pääsi yksin niihin ilmaisiin laitteisiin, niissä uskaltaa helposti olla. Aurinkoisina päivinä ollaan leikkipuistoissa joissa on kahluuallas, jälleen kerran isompi pärjää jo melko itsenäisesti siinä, joten pienemmän kanssa jää vapaammat kädet. Kotipäivinä tai päiväuniajoille olen sitten välillä antanut jotain vähän ”monimutkaisempaa” askartelua isommalle.

Tommi K
Isyyspakkaus

Uimakoulu olisi ollut hyvä ajatus, mutta se tuli mieleen vähän liian myöhään. Mutta ensi kesänä sitten, jos vaan kursseja on juuri sopivaan aikaan. 

Piupali (Ei varmistettu)

Meillä on klassinen kahden vuoden ikäero. Ensimmäinen vuosi oli horroria, toinen meni ensimmäisestä vuodesta palautuessa. Nyt lapset ovat 3- ja 5-vuotiaat, ja pienen ikäeron edut ovat realisoituneet. Lapsia kiinnostaa samanlaiset tekemiset, ja he myös leikkivät paljon yhdessä (kinastelun lisäksi). Puolensa kaiken kokoisissa ikäeroissa... :) Tsemppiä, ensi kesä on jo iisimpi!

Tommi K
Isyyspakkaus

Näin uskon itsekin, kiitos!

Salallaa (Ei varmistettu)

Oih kyllä, tiedän fiiliksen, samanikäiset lapset meillä siinä välissä vielä yks 3-vuotias, mutta Siispä me ollaan loimailtu yhdessä ja erikseen, mutta yhden aikuisen voimin ei ihan kaikkialle vain viitsi lähteä, kun tietää että tulee vain harmia...

Tommi K
Isyyspakkaus

Naureskelin hieman, kun minulle ehdotettiin aiemmin piknikretkeä lasten kanssa johonkin. Pelkkä ajatus siitä nostaa stressitasojani. Ainakin alueen pitäisi olla aidattu, ettei pienempi karkaa.

Piipo79

Meillä ikäeroa vajaa kolme ja leikkivät hyvin yhdessä mutta myös kinastelevatkin mikä kait kuuluu asiaan! Yhden aikuisen kanssa on puuhailtu mm seuraavia vaikka taitoeroja on (listaan jos niistä saa ideoita):

- uiminen, pienempi menee uima-avuilla ja 6v ui itsekseen vieressä ja yksin pärjää molempien kanssa eli sellaista komboa voi suositella. 

-Puistot on tietysti pop. Niistä löytyy usein vielä kavereitakin! Pyöräretket eväineen uusiin puistoihin myös toimii!

- Ollaan myös kokeiltu minigolffia vaikka pienempi ei vielä osaa löydä kunnolla mailalla niin hänellä on ollut hauskaa mukana ja yrittäessä ja palloilla leikkiessä.

-Kalastus Helsingin rannoilla voisi toimia jopa 2-vuotiaallekin! 6- ja 3-v siitä ainakin tykkää! Ongen saa XXLstä tms ja matojen etsintä on aina yksi ohjelmanumero.

-ensi vuonna teillä sisäleikkeihin voi lisätä UNO-kortit! Meillä 3v ainakin pelaa täpinöissään monta peliä putkeen isosiskon kanssa ja osaa mennä sääntöjen mukaan ja taktikoidakin!

-Taitoliikuntakeskuksen jumpparata voisi olla kiva! Me ei olla siellä käyty kun käydään kisiksen jumpissa (en tiedä onko siellä vapaita vuoroja siihen telinevoikka-alueelle kesäisin?!)mutta se tai vastaava toimii kaikenikäisille.

 

 

 

Tommi K
Isyyspakkaus

Uskon myös, että se yksi vuosi lisää iässä muuttaa taas aika paljon. 3-vuotias on jo monessa mielessä paljon isompi kuin 2-vuotias. Pitää palata samaan teemaan ensi kesänä!

Meillä myös 4 vuoden ikäero, mutta mun mielestä se on aina ollut oikein sopiva. Toki lapset nyt jo 6 ja 10 että voi toki olla että aika kultaa muistot ;) 

Ja kuopuksen kanssa olin hoitovapaalla kolme vuotiaaksi asti, niin elämä oli tavallaan koko ajan lomaa... 

Tommi K
Isyyspakkaus

Hoitovapaalla tilanne olikin hyvin toisenlainen, varsinkin kun esikoinen oli kuitenkin päiväkodissa. Nämä ovat toki myös persoona- ja temperamenttikysymyksiä.

Eepu (Ei varmistettu)

Meillä myös 4 vuoden ikäero, tosin vanhempi 10 v poika ja nuorempi 6 v tyttö.
Oikeastaan ikäero pienempänä ei haitannut juurikaan, isomman ehdoilla mentiin enemmän ja pienempi meni sivussa. Nukkui toki rattaissa/autossa, mikä helpotti menemistä. Nyt muutamana viime vuotena on ikäeron "haitat" tulleet enemmän esille, kun vanhempi on kasvanut selkeästi isommaksi. Isompaa ei kiinnosta pätkääkään leikkipuistot, kotieläinpihat, yms. joihin pienempi lähtee vielä mieluusti kesäpäiviä viettämään.

Pienempi ei vielä pärjää Flow parkeissa yms. ei ainakaan samalla tahdilla kuin isompi. Isommalla usein fiilis, että joudutaan aina tekemään sitä mitä pienempi haluaa/pystyy. Toki yritämme ottaa molempia huomioon. Usein pääsee helpoimmalla kun ottaa isommalle kaverin mukaan.

Paljon toki pystyy tekemään esim. näyttelyissä käyminen yms. sujuu ilman katastrofeja. Retkeillään myös paljon, tosin ihana on välillä lähteä isomman kanssa joka kantaa omat tavaransa ja kävelee helposti 10km päivämatkoja.

Silti kun olen seuraillut ystäväperheitä, joilla esim. kahden vuoden ikäero, niin onhan homma nyt helpompaa. Esim. kaupunkilomilla suunnilleen sama jaksamistaso + kiinnostuksenkohteet. Lapsilla myös enemmän seuraa toisilleen. Meillä tosin vaikuttaa myös eri sukupuolet.

Mut näitä asioita ei aina voi päättää ja tällä mennään

Tommi K
Isyyspakkaus

Näin juuri. Tämä on meilläkin väistämättä edessä. Toisaalta uskon, että pienempi sitten oppii siskonsa esimerkin kautta monia asioita, joita oppisi muuten vasta myöhemmin. Hän on esimerkiksi jo nyt kiinnostunut numeroista ja kirjaimista.

Vierailija (Ei varmistettu)

Meidän lapset nyt 11 ja 7. Ovat aina leikkineet hyvin yhteen ja lomillakin samat touhut kiinnostaa (uiminen, tramppa, pelit, jätski), vaikka ovat eri sukupuolta. Asiaa helpottaa, että 8-vuotias on pitkä ikäisekseen ja pääsee huvipuistoissa jo hurjempiinkin laitteisiin.

Pahin vaihe oli ehkä jossain 8- ja 4-vuotiaiden kanssa kaupunkilomalla, jossa 4-vuotiaan olisi pitänyt jaksaa jo kävellä ilman rattaita ja aikuiset joutuivat häntä sitten kantamaan aika monessa kohtaa, kun "totaaliväsy" iski yllättävän usein... Tänä kesänä kuopuskin huitaisee jo 5 km luontopolkua tuosta vaan, joten voiton puolella ollaan!

Tommi K
Isyyspakkaus

Meillä jää vielä nähtäväksi, miten reipas kävelijä pojasta tulee. Haaveilen jo siitä, että rattaita ei enää tarvittaisi ainakaan päiväkotimatkoilla.

Kommentoi