Matkalla Toscanaan

Talo Toscanassa, eikös se ole vähän kliseistä? Onhan se, mutta voi – niin ihanan kliseistä.

Ehdimme jo useamman vuoden ajan suunnitella, että vuokraisimme kavereidemme kanssa sellaisen, ja nyt oli vihdoin sen aika.

Lennot otettiin Roomaan, ja vuokrasimme sieltä autot. Lentomatka sujui rattoisasti. Tyttö nukkui lähes koko lennon, joten pienet huraat sille, että hänelle on nyt kaksivuotiaana ostettava oma paikka. Syliin en enää viitsisi ottaa häntä kiemurtelemaan.

Lento tuntui yllättävän lyhyeltä, ja seurueen pienet pojat olisivat varmasti pelanneet vielä pidempäänkin pelejään.

Ajomatkaa Roomasta Toscanaan oli kolmisen tuntia, ja olin laskeskellut, että olisimme perillä illalla seitsemän ja kahdeksan välillä. Autovuokraamossa oli kuitenkin jonoa, ja vaikka minua ennen jonossa oli vain reilut kymmenen muuta, jonotin omaa vuoroani lähes puolitoista tuntia.

Matka kohti Toscanaa sujui kuitenkin sen jälkeen vauhdikkaasti, sillä matka on lähes kokonaan moottoritietä, jossa nopeusrajoitus on 130 km/h. Alkumatkasta pysähdyimme kyllä välipalalle Agip-huoltoaseman yhteydessä olevalle Autogrillille, jonka olemme edellisillä matkoillamme todenneet mainioksi taukopaikaksi. Hyvät pizzat ja leivät ja aidot espressot.

Matkan aikana ehti tulla pimeä, ja kun loppumatka mentiin kiemuraisempia pikkuteitä, kiitimme itseämme monta kertaa siitä, että otimme mukaan isäni autonavigaattorin. Senkin kanssa usko oli loppua useamman kerran, ja ilman navigaattoria etsisimme paikkaa varmasti edelleen.

Ja millainen villa olikaan? Vaikka olin nähnyt kuvat netissä, suu loksahti silti auki, kun näimme paikan luonnossa. Näin hulppeaa majoitusta meillä ole ollutkaan koskaan matkoillamme. Siitä kuitenkin lisää toisessa postauksessa.