Mitä kuuluu?
Toukokuu vaihtui kesäkuuksi ja yhtäkkiä olikin jo heinäkuun puoliväli, eikä blogi ole päivittynyt aikoihin. Eräs lukijani kyseli jo edellisessä postauksessa, onko kaikki hyvin. Kiitos, kaikki on oikein hyvin! Olen kyllä päivittänyt kuulumisia Instagramiin, mutta blogin puolelle minulla ei ole ollut suoraan sanottuna energiaa kirjoittaa. Ja mitä pidempään on kirjoittamatta, sitä korkeammaksi kynnys julkaista jotain uutta kasvaa.
Tämä blogitauko ei ollut suunniteltu mutta se tuli tarpeeseen. Takana on melko tiukka talvi ja kevät, ja vasta nyt, kun olen toista viikkoa kesälomalla, tuntuu, että jaksan taas istua alas kirjoittamaan pidempääkin tekstiä kuin muutaman kappaleen Instagram-postausta.
Energian puute on ollut yhdistelmä sitä sun tätä. Tein ensinnäkin keväällä todella paljon töitä. Kuten olen kertonut, työskentelen Angry Birds Journey -pelin tuottajana, ja pelimme julkaistiin maailmanlaajuisesti tammikuussa. Teimme kesäkuuksi peliin isoa päivitystä ja pelin sisäistä tapahtumaa, jolla oli iso markkinointibudjetti, tv-mainokset Amerikassa ja tiukka ennalta asetettu julkaisuajankohta.
Tapahtuman kehitys ei luonnollisesti ollut aivan ongelmatonta, ja stressasin tästä päivityksestä jopa enemmän kuin tammikuun globaalista julkaisusta. Päivitys ja pelin tapahtuma saatiin ajallaan liveksi, ja Feathered Frenemies -tapahtuma pyöri pelissä kaksi viikkoa ilman isompia kommelluksia.
Takana on myös henkisesti melko rankka kevät. Ukrainan sodan syttyminen vei yöunet useammaksi viikoksi, ja välillä tuntui vaikealta keskittyä jopa töihin puhumattakaan siitä, että päivittäisi someen kuulumisia, kun lähinnä vain ahdisti ja heräsin lukemaan uutisia myös keskellä yötä. En halunnut tehdä edes kesäksi mitään suunnitelmia, kun kaikki tuntui niin epävarmalta.
Sitten on vielä ajankäyttö. Olen aiemmin kirjoittanut blogia, kun lapset ovat menneet nukkumaan. Se onnistui vielä, kun heidät sai kellistettyä sänkyyn yhdeksän – puoli kymmenen aikoihin. Mutta mitä vanhemmaksi he tulevat, sitä myöhempään he myös valvovat, ja kesälomalla heidänkin nukkumaanmenonsa venähtää helposti niin myöhään, että ei sen jälkeen enää hirveästi jaksa alkaa ideoida sisältöä blogiin, hyvä jos sen Instagram-postauksen saa aikaiseksi.
Mutta nyt tuntuu siltä, että alan vähitellen olla palautunut ja levännyt, ja voisi olla hyvä aika ottaa kiinni ja kertoa, mitä viimeisen parin kuukauden aikana on ehtinyt tapahtua.
Olen mm. järjestänyt yhdet HopLop-synttärit, sairastanut koronan, vieraillut Tukholmassa, Jyväskylässä ja Savonlinnassa, nähnyt Aida-oopperan ja Sunrise Avenuen jäähyväiskeikan, käynyt syömässä ainakin BasBasissa, Wellamossa, Cielossa ja Elmissä, pystyttänyt mökille kaniaidan ja paistanut useamman kerran Ooni-pizzoja. Kesälomalla on tarkoitus käydä vielä anoppilassa, Tampereella ja Linnanmäellä ja yöpyä myös mökillä. Remontit ja sisustushommat eivät ole edenneet, sillä sopivia huonekaluja ei ole edelleenkään tullut vastaan.
Palataan kuitenkin näihin tarinoihin tarkemmin tulevissa postauksissa.