Nokkakiven huvipuistossa pienempikin pääsee vuoristorataan
Lauantaina pojan päiväunien aikaan hurautimme tytön kanssa Nokkakiven huvipuistoon, joka sijaitsee Jyväskylän kupeessa, Laukaan Lievestuoreella.
Huvipuistoa ei ollut olemassa vielä silloin, kun asuin Jyväskylässä, joten se ei ollut itselleni aiemmin tuttu. Olemme kyllä ajaneet paikan ohi useamman kerran, sillä se sijaitsee matkalla anoppilasta vanhemilleni, mutta vasta nyt otin asiakseni viedä lapsen pyörimään laitteisiin.
Olin varoittanut tyttöä etukäteen siitä, että puisto on sitten paljon pienempi kuin Linnanmäki tai Särkänniemi, jotta hänen odotuksensa olisivat oikealla tasolla. Olin ilmeisesti asettanut odotukset jopa liian alas, sillä lapsihan oli aivan innoissaan ja kehui, miten puisto olikin paljon isompi, hauskempi ja jännempi kuin hän odotti.
Puistossa oli useampi laite, joihin pääsi aikuisen kanssa jo alle 120-senttisenä. Yksi suosikeista oli Pilvenpyörä, joka nosti korkealle ja pyöritti sen verran vauhdikkaasti, että vatsaa kutitti.
Suurin elämys oli Vuoristorata, sillä Linnanmäen vuoristorataan hänellä ei ole asiaa ennen kuin 120 cm tulee täyteen. Kävimme tässä vuoristoradassa kolme kertaa. Se oli ”hirveän hauska”.
Muita sopivan vauhdikkaita laitteita olivat Törmäilyautorata sekä Vauhtivirveli ja Scrambler, jotka vatkasivat kyytiläisiä kunnolla. Vain kahteen laitteista pituus ei riittänyt: pystysuunnassa pyörivään Miamiin ja Round up -hyrrään pituutta olisi pitänyt olla enemmän.
Puistossa oli useampia laitteita vielä pienemmille, mutta ne olivat 6-vuotiaalle jo liian lapsellisia.
Kävi hän silti kokeilemassa melontaa pienessä Kanoottijoessa.
Laitteiden lisäksi alueella on Mörkömetsä-metsäseikkailu sekä hauska Pensaslabyrintti, josta tyttö piti kovasti.
Leikkialueella oli myös liukumäki ja trampoliini.
Ja mikä tärkeintä: herkkukojuissa myytiin hattaraa, joka kuuluu olennaisesti huvipuistokäynteihin.
Tämäkin päivä oli erittäin hauska, ja tyttö sanoi itse, että oli ”tosi tosi tosi tosi tosi tosi kivaa”. Varsinkin alle kouluikäisille lapsille laitteita on juuri sopivasti, eikä 25 euron ranneke tunnu liian pahalta. Ja vain parin sentin päästä hän pääseekin näihin laitteisiin ilman aikuista. Pitää kuulemma tulla uudelleenkin, eikä haitaa, vaikka pituutta olisi riittävästi Lintsin hurjempiin laitteisiin.
Olemme palanneet Jyväskylän-retkeltä jo kotiin, mutta olisi kyllä voinut ihan hyvin jatkaa lomailua kaupungissa vielä päivän tai pari. Helsinki ja kaikki hommat kotona ja puutarhamökillä kuitenkin kutsuivat.