Kun matkasängystä tuli kiinteä osa sisustusta
Nyt kehun Koo-di Pop-up Bubble -matkasänkyä jo niin monetta kertaa, että on korostettava, ettei minulla ole valmistajaan tai heidän edustajiinsa mitään yhteyksiä. Mutta kun tämä tuote sattui olemaan juuri sitä mitä tarvitsimme – useammalla tavalla.
Kerroin jo aiemmin, miten ostimme viime vuonna mitään mistään ymmärtämättöminä tosi nätin pinnasängyn, jossa ei kuitenkaan voi nukuttaa vauvaa. Sängyn pohjaa ei saa laskettua, ja sen pinnatkin ovat vähän turhan harvassa. Että voi siitä sitten valita, tulisiko pää edellä reunan yli vai jättäisikö sen mieluummin jumiin pinnojen väliin.
Kun kokeilimme kaverilta lainaksi saamaamme Koo-di-matkasänkyä kotona ennen NYC:in reissua, keksin pari päivää ennen lähtöä, että sehän on kuin tehty sijoitettavaksi pinnasängyn sisään.
Matkan jälkeen tyttö on siis jatkanut nukkumista matkasängyssä ja ottaa sekä yö- että päiväunensa kuplassa, joka on sijoitettu hänen omaan sänkyynsä.
”No mutta tuleeko se lapsi sieltä koko kuplan kanssa reunan yli?” oli Rouvan ensimmäinen ajatus.
Ei, minun nähdäkseni se on aika mahdotonta. Kuplan alareunassa on tarranauhat, jotka saa solmittua pinnojen ympärille, ja eivät ne ainakaan minun voimillani auenneet, vaikka yritin vetää kuplaa reunan yli niin kuin tyttö nojaisi siihen koko painollaan.
Tyttö herää uniensa jälkeen kuplasta iloisena ja keinuttaa usein sänkyä niin, että kolisee. Kun ilmestyn ovelle, keinuttelu yltyy ja suu leviää hymyyn.
Voi, kunpa hän myös nukahtaisi jo yhtä hymyilevänä, mutta varsinkin päiväuniaikaan hän taistelee kovasti väsymystä vastaan ja vaeltelee ympäri kuplaa valittaen ennen kuin nukahtaa.
(Huomasitko muuten sängyn päällä roikkuvan lintuparven? Askartelin sellaisen tuossa jokin aika sitten. Palataan siihen lähiaikoina.)
Kupla pitäisi jo palauttaa sen oikeille omistajille, sillä he tarvitsevat sitä pian itse.
Samanlainen on jo laitettu omalle ostoslistalle.
