Chess på svenska på finska – Tekstityslaitteella kielimuurin yli

Minun on tehtävä yksi tunnustus: en osaa ruotsia. En siis tarkoita, että en osaa sitä hyvin vaan että osaan sitä niin huonosti, että en esimerkiksi pysty seuraamaan ruotsinkielistä dialogia ilman tekstitystä. Tästä johtuen en ole juuri koskaan edes harkinnut käyväni katsomassa mitään Svenska Teaternissa.

Chess på svenska - Svenska Teatern - 6.jpg

Satuin kuitenkin kiinnittämään joitain viikkoja sitten huomioni Svenskanin mainoslehtiseen, jossa mainostettiin Abban säveltäjäkaksikon Benny Anderssonin ja Björn Ulvauksen 1980-luvulla säveltämää Chess-musikaalia, jota esitetään nyt Svenskanissa ruotsinkielisenä. Ja mitä mitä mitä?

”Esitys tekstitetään suomeksi ja englanniksi mobiilisovelluksella.”

No mutta ooh! Ja vau! Tämähän muuttaa kaiken!

Tekstitys on ilmeisesti ollut tarjolla jo useamman vuoden, ja nyt tietysti harmittelen, mitä kaikkea olen ehtinyt missata kehutusta Kristina från Duvemålasta Mamma Miaan.

Olen nähnyt Svenskanin produktioista aiemmin vain Hype-musikaalin vuonna 1994, ja se oli hieno kokemus, vaikka dialogista ei juuri mitään ymmärtänytkään. Mutta tarvittiin 25 vuotta, että pääsin vihdoin kiipeämään kielimuurin yli mobiiliteknologian ansiosta.

Svenskanissa näytelmien tekstityksiä voi nykyisin seurata joko omalla puhelimella tai Svenskanista lainaksi annettavalla laitteella, jos omassa laitteessa on vaikkapa akku vähissä. Kun äppi on päällä ja oikea näytelmä ja haluttu kieli valittuna, teksitykset ilmestyvät laitteen ruudulle sitä mukaa, kun näytelmä etenee – kuin tv:tä katsoisi.

Tekstityshän on tuttu elementti jo oopperoista, joissa tekstityslaite on joko näyttämön yläpuolella kuten Kansallisoopperassa tai edessä olevan penkin selkänojassa kuten The Metropolitan Operassa. On loistava ajatus tuoda tekstitys myös teatteriin varsinkin juuri Svenskanin tyyppiselle talolle, joka löytää varmasti aivan uutta yleisöä sen avulla.

Voisin kuvitella, että en ole ainoa, joka ei ole katsonutkaan Svenskaniin päin juuri kielen vuoksi. Helsingissä käy ja työskentelee myös paljon ulkomaalaisia, jotka eivät osaa suomea ja joille on hankala suositella mitään teatteria. Nytpä heillekin löytyy englanninkielinen vaihtoehto. Kerroin itse asiassa ranskalaiselle kollegalleni, että olen menossa katsomaan Chessiä, ja hän vastasi, että hän onkin käynyt jo katsomassa sen itse.

Chess på svenska - Svenska Teatern - 7.jpg

Nyt vihdoin itse musikaaliin.

Chess ei ollut minulle aiemmin tuttu. Tunsin entuudestaan vain kappaleen ”Where I Want to Be” (Där jag ville vara) ja instrumentaalisen nimiteeman. En myöskään ollut tutustunut etukäteen musikaalin tarinaan, ja olin jopa yllättynyt siitä, että musikaali todella kertoo nimensä mukaisesti shakista.

Chess på svenska - Svenska Teatern - 4.jpg

Lyhyesti kuvattuna: Musikaali sijoittuu kylmän sodan aikaan ja kertoo siitä, miten neuvostoliittolainen shakkimestari Anatoli jättää perheensä kotiin ja matkustaa shakin maailmanmestaruuskisoihin Morenoon, Italiaan. Kisoissa hänen vastustajanaan on amerikkalainen Frederick, joka on saapunut kisoihin unkarilaissyntyisen vaimonsa, Florencen, kanssa. Anatoli ja Florence rakastuvat ja Anatoli päättää loikata länteen. Anatolin neuvostotovereilla on tietysti asiaan toinen mielipide.

Luin myöhemmin muutamista lähteistä, että Chessistä on tehty reilun 30 vuoden aikaan useampia versioita, joissa on merkittäviäkin eroja sekä juonessa että lauluissa. Tässä Maria Sidin ohjaamassa versiossa kylmän sodan teemat ja koko 1980-luku on häivytetty taka-alalle, ja tarinassa keskitytään pääosien suhteeseen.

Chess på svenska - Svenska Teatern - 1.jpg

Musikaalin pääosissa Anatolina ja Florencena nähdään ruotsalainen musikaalitähti Alexander Lycke sekä loistava Maria Ylipää. Ja aah, mikä pari tässä onkaan! Heidän kemiansa ovat niin kohdillaan kuin olla voi, ja molemmat ovat laulun puolesta kaikin puolin täydellisiä. Sanoinkin Rouvalle lähtiessämme, että minun puolestani Maria Ylipää saisi esittää kaikkien musikaalien naispäärolit. Olen nähnyt aiemmin hänet vain HKT:n Wickedin pääroolissa, ja sen hän veti aivan Broadway-tasoisesti. Myös Lycken laulu oli puhdasta, vaivatonta ja vivahteikasta.

Musiikkityylillisesti Chess ei ole aivan niin yhtenäinen kuin monet muut näkemäni musikaalit. Sovituksia on varmasti modernisoitu 1980-luvun alkuperäisestä musikaalista, mutta muutamissa on edelleen vahvat kasarivibat. Musikaali on periaatteessa läpisävelletty ja -laulettu, mutta muutamissa kohdissa on myös puhuttua dialogia.

Parhaita paloja ovat pääosan esittäjien voimaballadit, kun taas esimerkiksi kahdestikin kuultua Jag vill se schack ei olisi tarvinnut puolestani esittää ensimmäistäkään kertaa. Myös Meranon kaupunkia esittelevä Merano oli tyyliltään jotain aivan muuta kuin muu musikaali. En ehkä ollut yleisesti ottaen niin vaikuttunut musiikista kuin mitä olin toivonut, ja shakki laulujen aiheena oli ylipäänsä hivenen erikoinen, mutta monta hienoakin kappaletta musikaaliin mahtui.

Yksi erikoinen kohtaus oli Frederickin (Glenn Edelle) karaoke-esitys kappaleesta One Night in Bangkok, joka oli melko irrallinen, eikä kohtaus liittynyt oikein mihinkään. En voinut olla myöskään pohtimatta että vaikka musikaalin ei varsinainen ajankuva ollut tarkoitus ollakaan, olikohan 1980-luvulla koko karaoke vielä levinnyt Eurooppaan.

Henkilöitä tarinassa oli vain pieni kourallinen, mutta varsinaisten nimiroolien lisäksi lavalla nähdään kuoro, joka hoitaa myös tanssijoiden tehtävät. Tämä ensemble on hyvin näkyvässä roolissa, vaikkei useimmilla kuorolaisista puherooleja olekaan.

Chess på svenska - Svenska Teatern - 3.jpg

Puutteet esityksessä liittyvät alkuperäiseen tekstiin ja sen teemoihin, ja toteutuksensa puolesta Svenskanin Chess on kaikin puolin erinomainen. Lavasteet ja valaistus ovat vaikuttavat, ja musikaalissa on Teemu Muurimäen suunnittelema hieno puvustus. Musiikki soi kauniisti, ja esitys etenee sulavasti kohtauksesta toiseen.

Chess på svenska - Svenska Teatern - 2.jpg

Entäpä se ruotsin kieli, tuliko tekstityslaite tarpeeseen?

Kyllä tuli. Välillä kokeilin, miten paljon ymmärtäisin ilman tekstitystä, ja on myönnettävä, että suuret osat juonesta olisivat menneet ohi ilman sitä. Varsinkin meren toiselta puolelta lainassa olevien näyttelijöiden rikssvenska on sen verran vierasta omalle korvalle, että jokainen lause ja fraasi oli käytännössä vilkaistava teksityslaitteen ruudulta.

Yhteenvetona: pidin esityksestä ja sekä toteutus että esiintyjät olivat huippuhyvät. Teoksena Chess ei noussut omien suosikkimusikaalieni joukkoon, mutta olen hyvin iloinen, että olen nyt nähnyt sen. Ja nyt uskallan ehdottomasti mennä katsomaan myös seuraavia produktioita Svenskanissa!

 

Lippu esitykseen saatu Svenska Teaternilta.

Kuvat: Cata Portin / Svenska Teatern. 

Kulttuuri Suosittelen

Uusi projekti nielaisi pelituottajan

Jos muutama vuosi sitten minulle olisi sanottu, että jonain päivänä olen niin innostunut omista töistäni, että en malttaisi olla tekemättä niitä, en olisi uskonut. No, niin on nyt käynyt. En malttaisi iltaisin odottaa pääseväni aamulla takaisin työpöytäni ääreen, ja toisinaan ihan harmittaa, että viikonloppu tulee siihen perjantain ja maanantain väliin katkaisemaan hyvän flow’n.

Angry Birds-1.jpg

Olen siis mukana uuden pelin tuotantoprojektissa, ja projektini on vaiheessa, jossa tapahtuu paljon ja saadaan paljon aikaiseksi. Joka päivä peliin ilmestyy uusia ominaisuuksia ja uutta testattavaa. Pelin keskeneräiset osat valmistuvat vähitellen, ja usein testaan vielä illalla lasten mentyä nukkumaan pelin viimeisintä testiversiota, joka ilmestyy aina puoli kymmenen jälkeen ladattavaksi.

On äärettömän mielenkiintoista olla kädet savessa mukana täysin uuden pelin kehityksessä. Ja koska olen projektista niin innoissani enkä oikeastaan paljoa muuta ajattele, ajattelin nyt valottaa hieman, millaista työni pelituottajana onkaan juuri tällä hetkellä. Yritän välttää ammattijargonia ja finglishiä, mutta se on lähes mahdotonta.

Teemme tätä projektia sisäisellä tiimillä, joten koko projektin ydintiimi työskentelee samassa tilassa kanssani. Ydintiimiin kuuluu viitisentoista henkeä ja se kattaa kaikki pelikehitykseen tarvittavat osa-alueet: pelisuunnittelun, kenttäsuunnittelun, ekonomiasuunnitelun, käyttöliittymä- ja käytettävyyssuunnittelun, peligrafiikat, animaatiot, äänisuunnittelun, ohjelmoinnin ja laadunvarmistuksen. Lisäksi tuotteen lähestyessä julkaisua mukaan liittyvät mm. markkinoinnin, analytiikan, käyttäjähankinnan ja käyttäjätuen asiantuntijat.

Projektin johtovastuu jakautuu omassa projektissani kahdelle henkilölle. Product Lead (ei järkevää käännöstä…) on projektin ja tuotteen business casen ja vision omistaja. Hän tekee viime kädessä päätökset suurista linjauksista pelin sisältöön ja on myös päävastuullinen projektin kannattavuudesta. Itse olen tuottajana peliproduktion teknisempi projektipäällikkö. Vastuullani on karkeasti sanottuna pitää kaikki langat käsissäni, varmistaa, että projekti etenee suunnitelman mukaan ja kaikki sen jäsenet tietävät, missä mennään, mitä heiltä odotetaan ja milloin mitäkin tarvitaan.

Tehtäväni ovat hyvin monipuolisia. Hieman laajemmalla perspektiivillä katsottuna mm. ylläpidämme Product Leadin kanssa suunnitelmia: laadimme karkean kehityssuunnitelman ja aikataulun, peilaamme projektimme etenemisnopeutta tavoiteaikatauluun, priorisoimme peliin suunniteltuja ominaisuuksia ja päätämme, mitä on tärkeintä tehdä seuraavaksi ja mitä voidaan jättää myöhempiin vaiheisiin. Käymme jatkuvaa dialogia ohjelmoijien ja suunnittelijoiden kanssa, jotta osaamme joka viikko kohdistaa huomion oikeisiin osa-alueisiin.

Olen myös projektin prosessien omistaja, ja olen määritellyt yhdessä suunnittelijoiden ja ohjelmoijien kanssa sekä pelimme suunnittelutyöhön että kehitykseen liittyvät työnkulut ja konfiguroinut työkalumme tukemaan prosessiamme.

Vastuullani on myös viikoittaisen kehitystyön suunnittelu aivan yksityiskohtien tasolla. Pelikehityksen yksityiskohtia ja niiden toteutusjärjestystä hallitaan Jira-nimisessä työkalussa, jossa on tuotteen backlogiksi kutsuttu lista ominaisuuksista, joita peliin tulee toteuttaa jossain vaiheessa. Lista koostuu tarinoista eli storyista, jotka ovat itsenäisesti toteutettavissa ja testattavissa olevia pieniä palasia pelistä. Storyissa kerrotaan paitsi ominaisuuden speksit koodaajille, määritellään myös se, milloin kyseisen ominaisuuden voidaan katsoa olevan valmis ja mitä tapauksia on vähintään testattava ennen kuin story voidaan sulkea.

Olen backlogin omistaja, ja minun vastuullani on, että uuden työviikon (eli ammattijargoniksi käännettynä sprintin) alkaessa backlog on priorisoitu, kaikki alkavaan sprintiin sisällytettävät tarinat ovat ymmärrettäviä, kaikkien storyjen monimutkaisuudesta on annettu arvio ja se, että sprintin työmääräarvio on mahdollisimman realistinen. Sprintin aikana huolehdin siitä, että pelin testiversioihin ennättäneet ominaisuudet tulee testattua, niihin liittyvät virheet kirjattua ylös ja valmistuneet storyt merkittyä tehdyiksi.

En kuitenkaan vain katso tätä kaikkea päältä vaan olen itsekin aivan kädet savessa kaikessa, mihin oma ymmärrykseni vain riittää. Olen suunnitellut melko pitkälti, millaisiksi storyiksi pelin isot ominaisuudet jaetaan ja autan pelisuunnittelijoita myös storyjen kirjoittamisessa. Joitain speksejä kirjoitan itse, mutta vähintään luen kaikki suunnittelijoiden tekemät määrittelyt läpi ennen kuin siirrän ne varsinaiselle kehitysbacklogille. Pidän hyvänä mittarina sitä, että jos en itse ymmärrä jotain, on mahdollista, että määrittely on epäselvä myös ohjelmoijalle. Lisäksi on muutenkin erittäin hyödyllistä, että storyt kulkevat kahden henkilön läpi, jolloin toinen saattaa huomata jonkin puutteen tai asian, jota ei ole jossain toisessa storyssa muistettu ottaa huomioon.

Kun olen itse ollut kirjoittamassa ja editoimassa suurin piirtein jokaista storya, minun on helppo myös testata kaikki uudet ominaisuudet. Odotankin malttamattomana uusia testiversioita, jotta pääsen katsomaan, saisinko jo merkattua lisää storyja tehdyiksi.

Huomioni ei saa olla kuitenkaan liikaa vain käynnissä olevassa sprintissä, vaan samalla pitää katsoa muutaman sprintin päähän ja katsoa, että suunnittelutyö ja graafikon hommat etenevät. Backlogille on saatava myös myös kaikki sellaisetkin vaatimukset, jotka saattavat mennä pelisuunnittelijoiden osaamisen ulkopuolelle. Silloin yritän edistää niiden määrittelyjä itse ja hankkia tarvittaessa konsultaatioapua muilta pelitiimeiltä, jotka ovat toteuttaneet vastaavia ominaisuuksia omiin peleihinsä.

Tälläkin viikolla olen ollut kirjoittamassa speksejä mm. konfiguraatioiden hallintaan ja jakeluun dynaamisesti, sovelluksen sisäisten ostojen konfigurointiin ja analytiikkatapahtumiin. Pelipalvelimen ja pelin välinen kommunikointi alkoi mennä kuitenkin minullekin jo liian tekniseksi, joten sen jätin suosiolla koodareiden speksattavaksi.

Tuottajan työssä on paljon viestintää, niin kirjallisesti kuin suullisestikin, ja tuottaja on oletuksena se, joka järjestää ja vetää kehitystyöhön liittyvät palaverit, ellei toisin sovita. Tuottajan työssä on myös HR-puolta. Tapaan säännöllisesti tiimiläisiä kahden kesken, jotta saan paremmin selvää heidän fiiliksistään ja voin auttaa heitä ongelmien ratkaisussa. Jos projektissa on mitä tahansa käytännön järjesteltävää ja selvitettävää, se on tuottajan vastuulla. Tuottajaa voi oikeastaan pitää öljynä, joka pitää muun koneiston liikkeessä.

Saan siis tehdä todella mielenkiintoista ja monipuolista työtä kiehtovalla toimialalla, ja pystyn hyödyntämään töissäni kaikkea sitä osaamista, mitä olen hankkinut tähän astisella työurallani. Olen myös sellainen harvinaisuus, että teen täysin koulutustani vastaavaa työtä.

Sanoin juuri tässä joillekin kavereille, että en muista, että olisin koskaan ollut näin innostunut töistäni, ja on mahtavaa, että joka päivä on niin kiva mennä töihin. On helppoa olla innostunut töistä, kun jokainen päivä on yksinkertaisesti niin kiinnostava ja täynnä mahdollisuuksia oppia aivan uusia asioita, ja kun tekee töitä vielä motivoituneen ja huippulahjakkaan tiimin kanssa. Ja pelistähän tulee tietysti myös erinomainen! 

En valitettavasti voi kertoa vielä itse tuotteesta mitään, mutta senkin aika vielä tulee. Nyt puristamme kovaa, että saamme pelin joskus valmiiksi, ja sen julkaisu aikanaan tuo sitten mukanaan aivan uudentyyppisiä asioita ja mahdollisuuksia oppia. Pelin kehityshän ei lopu sen julkaisuun, vaan siitä se kovin työ vasta alkaa. Sitten yritetään ymmärtää pelaajia ja parantaa peliä entisestään tuomalla siihen uusia ominaisuuksia ja uutta sisältöä säännöllisesti.

Tällaista on siis tuottajan työ juuri tässä vaiheessa produktiota. Puolen vuoden päästä se saattaa sisältää jotain aivan muuta!

Työ ja raha Työ