Myrskytuulet ovat riepotelleet Suomea viime päivinä, joten oli jännittävää mennä puutarhamökille katsomaan, mitä puissa jäljellä oleville omenoille oli tapahtunut. 

Suurin osa keltakaneliomenoista, joista olen tekemässä huomenna mehua, olikin pudonnut maahan, mutta ne olivat onneksi pysyneet hyväkuntoisina. En usko, että omenat ehtivät pilaantua huomiseen menessä, vaikka niissä jokin kolhu olisikin.

Oli osa hedelmistä pysynyt silti myös puussa, ja kiipeilin niiden perässä puun latvaan.

Tein perjantaina siis pitkän päivän ja poimin maasta ja puusta yhteensä kolmetoista kassillista omenoita. Tämän jälkeen enää yhdessä omenapuussa on hedelmää, mutta kyseisen puun omenat näyttivät sekä pieniltä että rupisilta ja olivat myös vielä aivan raakoja.

Kaksi kassillista punakaneliomenaa vein kotiin, mutta keltakaneliomenat jäivät odottamaan mehustamista. Ja koska ahkeroin tänään niin kovasti, huomenna on edessä vain omenoiden peseminen ennen puristamista. Ja tietysti pitää vielä katsoa, miten paljon puuhun jäi omenaa, jota en pimeässä saanut sieltä poimittua.

Huomenna mehuasemalle!